Arktisen osaamisen äärellä: yhdessä tekemisen voima Meriverkostopäivässä

11.11.2025Reetta Vähä-AhoUutiset

Arktinen osaaminen ei ole yksittäinen taito, teknologia, ammattilainen tai tutkimushanke. Se on kokonaisuus, joka syntyy vasta silloin, kun tieto, kokemus ja tahto tehdä yhdessä kohtaavat. Meriverkostopäivä Raumalla osoitti, että tämä kokonaisuus on Suomessa vahvempi kuin ehkä itse aina muistammekaan.

Suomi keskellä arktisen muutoksen kaarta

Kun alan asiantuntijat kokoontuivat yhteen, yksi oivallus toistui eri puheenvuoroissa: Suomi on erityisessä tilanteessa. Olemme maa, jonka kaikki satamat jäätyvät ja jonka huoltovarmuus lepää meren päällä. Olemme geopoliittisen kiinnostuksen kohteena alueella, jossa suurvaltapolitiikan suunnat muuttuvat nopeammin kuin jää ehtii muodostua.

Silti puheissa ei ollut synkkyyttä, vaan realistinen ymmärrys siitä, että arktinen osaaminen on yksi Suomen vahvimmista kilpailu- ja selviytymiskyvyistä. Tämä osaaminen ei ole pelkkää teknologiaa tai operatiivista taitoa, vaan kokonainen ajattelutapa: kyky toimia olosuhteissa, joissa jokainen yksityiskohta voi olla ratkaiseva.

Yhteistyö näkyväksi: kumppanuus, joka kantaa tulevaisuuteen

Yksi päivän vaikuttavimmista hetkistä oli Rauma Marine Constructions Oy:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n kumppanuussopimuksen allekirjoitus. Sopimus virallistaa jo pitkään jatkuneen hyvän yhteistyön, mutta ennen kaikkea se avaa oven syvemmälle yhteiselle tekemiselle sekä tutkimuksessa että opetuksessa.

Tämä hetki tiivisti koko tapahtuman ytimen. Arktisen osaamisen vahvistaminen edellyttää kumppanuuksia, joissa yhdistyvät käytännön laivaosaaminen, oppiminen, teknologinen kehitys ja tutkittu tieto. Kumppanuus ei ole vain sopimus. Se on yhteinen lupaus rakentaa tulevaisuutta.

Arktinen osaaminen syntyy tiedosta, kokemuksesta ja liikkeestä

Jokainen Meriverkostopäivän puhuja toi esiin oman näkökulmansa siitä, mitä arktinen osaaminen tarkoittaa. Sotilasesikunnan analyysit muistuttivat, että toimintaympäristö muuttuu. Telakkateollisuuden ja suunnittelun näkökulmat osoittivat, miten aluksia rakennetaan kestämään huomisen olosuhteet. Jäänmurtajien kokemukset kertoivat, miten jää itsessään on muuttunut. Tutkimusfoorumissa puolestaan avattiin niitä menetelmiä ja järjestelmiä, joilla tämä tieto muutetaan toiminnaksi, turvallisuudeksi ja tehokkuudeksi.

Majuri Antti Pihlajamaa pitämässä esitystä auditoriossa.

Majuri Antti Pihlajamaa kuvasi Suomen geopoliittista asemaa tilanteessa, jossa arktinen alue on entistä merkittävämpi osa suurvaltojen strategisia intressejä. Hän korosti, että Suomi toimii maailman mittakaavassa poikkeuksellisessa ympäristössä. Kaikki satamamme jäätyvät talvisin, ja samaan aikaan globaalit reunaehdot määrittävät toimintakykyämme enemmän kuin aiemmin.

Sampo Tammiala esittelee jäänmurtoa auditoriossa.

Jäänmurtaja Polariksen kapteeni Sampo Tammiala puolestaan toi esiin talvimerenkulun muuttuneet olosuhteet. Jääpeite on nykyisin usein ahtautuneempaa ja haastavampaa kuin ennen, vaikka sen kokonaismäärä on pienempi. Lisäksi alusten koko ja rakenteet ovat muuttuneet, mikä lisää operoinnin monimutkaisuutta. Tammialan puheenvuoro herätti paljon kysymyksiä ja tarjosi konkreettisen, käytännönläheisen näkymän jäänmurtoon Suomen logistisena selkärankana.

Timo Ståhlhammar pitämässä esitystä auditoriossa.

Kommodori (res.) Timo Ståhlhammar jatkoi arktisen operoinnin käytännön tasolle Laivue 2020 -alusten suunnittelun kautta. Hänen mukaansa meri on Suomen elämänlanka. Viennin ja tuonnin täytyy toimia kaikissa olosuhteissa, ja siksi arktisiin olosuhteisiin suunnitellut ratkaisut ovat kansallinen elinehto. Ståhlhammar avasi rakenteellisia ja teknisiä yksityiskohtia, jotka mahdollistavat toimintakyvyn myös silloin, kun meri ja sää käyvät vaativimmiksi.

Tom Ekegren pitää esitystä auditoriossa.

Tom Ekegren Steerprop Oy:stä täydensi kokonaisuutta propulsioteknologian näkökulmalla. Hän esitteli arktisten alusten propulsioratkaisuja ja niiden vaatimuksia. Yleisö kiinnostui erityisesti energiatehokkuuden ja toimintakyvyn suhteesta sekä siitä, miten eri olosuhteet ohjaavat teknologisia valintoja.

Erityisen vahvan inhimillisen näkökulman toi naparetkeilijä Poppis Suomela, jonka tarinat syvästä lumesta, muuttuvasta jäästä ja epävarmuudesta arktisen keskellä koskettivat yleisöä. Hän muistutti, että arktinen osaaminen ei ole vain teknistä suorittamista. Se on kykyä toimia tilanteissa, joissa suunnitelmat muuttuvat sekunneissa ja edistys voi kadota yhdessä tuulenpuuskassa. Suomela puhui myös sitkeydestä ja siitä, kuinka tärkeää on uskoa onnistumiseen silloinkin, kun olosuhteet tekevät parhaansa pysäyttääkseen liikkeen. Hänen kokemuksensa retkikunnista ja ääriolosuhteissa tehtävistä päätöksistä toivat keskusteluun näkökulman, jota ei voi oppia kirjoista: arktinen osaaminen on myös henkistä kantokykyä.

Poppis Suomela suurta talvitakkia päältään auditorion edessä.

Polar Explorer Poppis Suomela vei yleisön keskelle äärimmäisiä olosuhteita ja korosti, että naparetkeilyn tärkein voimavara on usko onnistumiseen sekä tiimin kyky toimia yhdessä.

Vuoropuhelu on arktisen osaamisen ydin

Tapahtumassa oli poikkeuksellisen vahva keskusteleva sävy. Yleisö kysyi, kyseenalaisti ja täydensi. Asiantuntijat vastasivat ja jatkoivat toistensa ajatuksia. Eri näkökulmat rakentuivat kerroksiksi, joista muodostui yhteinen ymmärrys tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Arktinen ympäristö haastaa jatkuvasti, ja juuri siksi tarvitaan avointa vuoropuhelua. On jaettava tietoa, pohdittava yhdessä ja kuunneltava myös niitä näkökulmia, jotka syntyvät käytännön työssä merellä, tutkimuslaboratoriossa tai telakalla. Meriverkostopäivä osoitti, että yhteinen keskustelu ei ole tapahtuman sivutuote. Se on sen tärkein pääoma.

Johtava tutkija <b>Minna Keinänen-Toivola</b> korosti arktisten alueiden kasvavaa strategista merkitystä ja muistutti, että alueelle suuntautuminen on mahdollisuus, joka edellyttää pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä.

Johtava tutkija Minna Keinänen-Toivola korosti arktisten alueiden kasvavaa strategista merkitystä ja muistutti, että alueelle suuntautuminen on mahdollisuus, joka edellyttää pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä.

Arktisen osaamisen tulevaisuus on yhteinen

Päivän aikana korostui ajatus, että arktinen osaaminen ei säily itsestään. Sitä täytyy kehittää, tutkia, kokeilla ja rakentaa yhdessä. Se vaatii hankkeita, joissa yhdistyvät ympäristön ymmärrys ja teknologinen edistys. Se vaatii koulutusta, joka ennakoi tulevaisuutta. Se vaatii yrityksiä ja viranomaisia, jotka uskaltavat uudistaa toimintatapojaan. Ja se vaatii hetkiä, kuten Meriverkostopäivässä koettiin, jolloin kokoonnutaan saman pöydän ääreen ja jaetaan sekä tietoa että kokemusta.

Samalla se on myös inhimillistä. Yhteistyö, luottamus ja toisesta välittäminen nousivat esiin vahvemmin kuin ehkä koskaan. Juuri nämä ominaisuudet auttavat sekä arktisissa operaatioissa että arkipäivän työssä, oli kyse sitten jäänmurtajan komentosillasta, tutkimushankkeen datasta tai naparetkikunnan leiristä keskellä valkoista tyhjyyttä.

Merilogistiikan tutkimuspäällikkö <b>Katri Rajala</b> avasi Merilogistiikan tutkimusfoorumin ja korosti, että arktisen osaamisen kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä ja tutkittuun tietoon nojaavaa keskustelua

Merilogistiikan tutkimuspäällikkö Katri Rajala avasi Merilogistiikan tutkimusfoorumin ja korosti, että arktisen osaamisen kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistyötä ja tutkittuun tietoon nojaavaa keskustelua

Yhdessä eteenpäin

Meriverkostopäivä antoi vahvan viestin: arktinen osaaminen on Suomen yhteinen tarina. Se ei synny yksittäisessä organisaatiossa eikä yksittäisen ihmisen työpöydällä. Se syntyy kohtaamisissa, joissa tietoa jaetaan, ajatuksia vaihdetaan ja yhteinen suunta rakentuu pala palalta.

Tulevaisuuden arktinen merenkulku tarvitsee edelleen lisää tutkimusta, lisää yhteistyötä ja lisää vuoropuhelua. Juuri niistä aineksista Meriverkostopäivä muistutti tavalla, joka jää elämään tapahtuman jälkeisiin päiviin.

<b>Meri-Maija Marva </b>kukitettiin pitkän ja vaikuttavan uransa kunniaksi. Hän on vuosien ajan edistänyt arktisen merenkulun osaamista ja toiminut sen johdonmukaisena puolestapuhujana SAMKissa.

Meri-Maija Marva kukitettiin pitkän ja vaikuttavan uransa kunniaksi. Hän on vuosien ajan edistänyt arktisen merenkulun osaamista ja toiminut sen johdonmukaisena puolestapuhujana SAMKissa.

Meriverkostopäivässä päästiin kurkistamaan Merenkulun simulaattoreihin, jossa realistiset oppimisympäristöt toivat arktisen merenkulun käytännön lähelle. Samaan aikaan käynnissä ollut tutkintoajo teki kokemuksesta erityisen kiehtovan.

Pääsimme myös kurkistamaan Merenkulun simulaattoreihin, jossa realistiset oppimisympäristöt toivat arktisen merenkulun käytännön lähelle. Samaan aikaan käynnissä ollut tutkintoajo teki kokemuksesta erityisen kiehtovan.