Kohti pohjoista – Merilogistiikan tutkimuksen uusi aika
Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tutkimukselliset kehityskohteet suuntautuvat pohjoiseen – sinne, missä merenkulku kohtaa arktisen haasteet, Itämeren hyvinvointiin ja laajemmalle kattaen monialaisesti merenkulun eri osa-alueita. Tutkimus rakentuu varmuuden rakentamiseen tulevaisuudelle yhdessä meriklusterin toimijoiden kanssa, eritoten uudenlaisen ajattelun, kestävän kehityksen ja teknologisen edistyksen varaan. Simulaatiot, digitaaliset työkalut ja kansainvälinen yhteistyö ovat meille paitsi välineitä, myös siltoja tulevaan. Satamat, ovat tutkimuksemme sydän ja jokainen yhteistyökumppani on arvovalinta.
Pohjoinen kutsuu
Pohjoinen meri on uusi haastava ja mahdollisuuksia luova toimintaympäristö. Ilmastonmuutos ja geopoliittiset muutokset asettavat merenkulun toimintaympäristön kokonaisuutena uuden eteen. Teknologia kehittyy, uusia pohjoisiakin reittejä avautuu liikenteelle ja kansainvälinen meriklusteri on innostuneempi kehittymään ja kehittämään kuin koskaan.
Jäissä kulkevien alusten kehitys ja pohjoisten vesien haasteet ovat avanneet tarpeen uudenlaiselle aluskehitykselle: jäänmurtajien monikäyttöisyys, hybridialukset, älykäs merenkulku, navigointi, sähkölaivat ja laajemmin kestävyys sekä turvallisuustasoa nostavat asiat monitahoisesti ovat asioita, joissa meillä tutkimuskeskuksena on mahdollisuus tuoda oma palanen yritysmaailman ja alueellisen kehityksen tueksi.
Luoteisväylä, transpolaarinen merireitti ja myös koillisväylä lyhentävät meriliikenteen matkaa eri satamiin. Väylien käyttö edellyttää uutta suunnittelua ja opettelua, simulaatiotekniikat ja simulaatioiden päivitykset, ja opetuksen uudet näkökulmat ovat tarpeellisia. Niissä myös Merilogistiikan tutkimuskeskus haluaa olla mukana ja kehittää toimintaansa.
Jääolosuhteiden simulointi, operatiivinen harjoittelu ja sen myötä päätöksenteko ovat osa riskinhallintaa meriliikenne ja satamaoperaattoreilla. Tutkimus on entistä suuremassa määrin kansainvälistynyttä, yhteistyötä Itämeren valtioiden ja laajemmin eri mantereiden ja vesialueiden välillä.
Kestävä merilogistiikka
Pohjoinen suuntautuminen on tulevaisuuden visio, satamien keskeinen rooli korostuu, mutta ympäristöasiat ja kestävä kehitys tulee olla tutkimuksellisia kärkiteemoja myös tulevaisuudessa. Teknologian kehittyminen, yhteistyö ja kokonaisvastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Määrätietoisesti askel askeleelta menemme eteenpäin – yhdessä.
Logistiikka ja resilienssin kasvattaminen ovat laajenevampaa teknologiajärjestelmää, jonka viitekehyksessä ovat yhteistyö, ympäristö, toimijat, tarpeet ja tuottajat - tilaajat. Logistiikan merkitys kasvaa taloudellisesti ja geopoliittisesti. Meriteitse kulkeva tavaravirta muodostaa kuitenkin edelleen suuriman osan logistisesti siirrettävästä materiaalista.
Logistiikka kohti pohjoista tai pohjoisen kautta vaatii tarkkaa sääseurantaa. Jääolosuhteiden analysointi, toimintaympäristön tunteminen, miehistön osaamisen lisääminen ja resilienssin kasvattaminen ovat tutkimuksellisia kärkiteemoja. Simulaatiot ja niiden hyödyntäminen, kuten datojen analysointi ja kerääminen ovat merkittäviä uuden tiedon tuottamisen keinoja ja koulutuksellisesti lisäarvoa tuovia osa-alueita. Kyberturvallisuus on oma kokonaisuutensa, jossa on isoja tulevaisuuden tutkimusaiheita myös merilogistiikassa.
Mitä enemmän opimme tuntemaan toimintaympäristöä, sitä suuremassa määrin tarvitsemme poikkileikkaavaa tutkimusta, jota tehdään yhdessä eri alojen substanssiosaajien kanssa, unohtamatta koulutuksellisia tarpeita, jotka ovat oleellisesti läsnä muuttuvassa infrastruktuurissa.
Pohjoisen satamat ovat vielä harvassa ja osin sääolosuhteiden armoilla. Satamainvestoinnit, osaamisen lisääminen, varastoinnin ja satamakeskeisen automatisoidun logistiikan kehittäminen nousevat jatkossa tutkimuksellisina aiheina esille. Satamat ovat meriliikenteen solmukohtia ja niiden toimivuus sekä turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Suomessa mm. Oulu, Kemi, Kokkola, Raahe, Vaasa mutta myös alueellisesti etelämpänä olevat satamat kasvattavat rooliaan alueellisen pohjoisen meriliikenteen/logistiikan turvaamisessa, koska sijaitsemme täällä pallolla idän ja lännen rajalla ja pohjoisen koordinaateilla.
Teknologia ja tulevaisuus
Autonomisten alusten kehitys, ja automatisoidut satamat ovat suomalaista osaamista, jonka rooli kasvaa niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Alusten vähäpäästöisyys ja uudet polttoaineet sekä akustojen kehittyminen varastointeineen tuovat lähitulevaisuudessa kasvavan kehitysalustan myös tutkimukselle.
Mitä muutoksia AI tuo reittisuunnitteluun ja logistiikkaan tulevaisuudessa? Lasketaanko jokaiselle merikollille vaihtoehtoreititys tai osataanko ohjelmoida automatisoidut alukset vaihtoehtoiseen satamaan vai voiko olla jopa niin, että satamistakin tulee laiturirakenteiden osalta liikuteltavia ja poikkeustilanteessa saamme ainakin osan materiaalista siirrettyä maanteille mistä tahansa rantautumiskohdasta. Toimintaketjujen häiriötilanteissa tekoälyn tuomat ratkaisut vaihtoehtoreiteille ovat mahdollisuuksia. Sensorien ja koneälyn hyödyntäminen jääolosuhde seurannassa ja arvioinnissa sekä päätöksenteossa ovat merkittävä teknologian edistysaskeleita.
Pohjoisen kylmyys asettaa meille kaikille kuumia kysymyksiä. Huoltovarmuus on keskeinen teema koko meriteknologian ja logistiikan kehityksessä ja tutkimuksessa. Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen liittyy turvallisuuteen, poikkeusoloihin varautumiseen ja yhteiskuntien toimintakykyyn. Varmuusteemaan liittyy oleellisesti kokonaisvarautuminen, siinä me tutkimuskeskuksena voimme tuoda oman panoksemme monialaisesti erilaisilla tutkimuksellisina keinoilla. Epävarmuudesta on tullut uusi normaali, myös meillä.
Pohjoinen luonto on arvokas ja on arvovalinta valita niin, että ekosysteemi saa kasvaa ja kehittyä puhtaasti ja turvallisesti. Logistiikan kehitys ei saa milloinkaan tapahtua luonnon kustannuksella. Vähäpäästöisyys ja ympäristövaikutusten arviointi tulee olla valinta, joka tehdään osana jokaista uutta arktista hanketta. Tutkimuksen yksi mahdollisuus on löytää keinoja siirtää tietoa ja osaamista kestävän kehityksen periaatteella seuraaville sukupolville.
Maailma muuttuu ja pohjoinen ulottuvuus on uusi mahdollisuus niin koko kansainväliselle yhteisölle kuin meille Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskukselle.
Kirjoittaja
Katri-Piia Rajala
Tutkimuspäällikkö, Merilogistiikan tutkimuskeskus, SAMK
