Tutkitaan: Kosteikon luontopohjaisen hulevesiratkaisun seuranta ja tehokkuus
MUSTBE-hankkeessa rakennetaan seitsemän pilottia hulevesien käsittelyn ja hallinnan parantamiseksi neljään keskisen Itämeren maahan – Viroon, Suomeen, Ruotsiin ja Latviaan. Ratkaisuilla pyritään parempaan hulevesien käsittelyyn ja hallintaan yhdistämällä luontopohjaiset hulevesiratkaisut digitaalisten ratkaisuiden kanssa. Yksi hankkeen pilottiratkaisuista, kosteikko Porin Lotskerissa, valmistui loppuvuodesta 2024 ja kuluvana vuonna on edetty ratkaisun tehokkuuden seurantaan.
Porin kosteikko sijaitsee happamilla sulfaattimailla – happamat sulfaattimaat aiheuttavat ympäristöongelmia, kun maaperä altistuu hapelle esimerkiksi ojituksen tai rakentamisen myötä. Tällöin käynnistyy ketju kemiallisia ja biologisia reaktioita, joiden seurauksena maaperä happamoituu, maaperässä luonnollisesti esiintyvät metallit alkavat liueta ympäröivään maastoon ja metallit huuhtoutuvat valumavesien mukana edelleen vastaanottaviin vesistöihin. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia on pyritty kosteikon ratkaisussa ratkaisemaan rakentamalla biohiili-, kalkkikivi- sekä kivipatoja, joiden tarkoituksena on neutraloida kosteikossa virtaavaa hapanta vettä, sitoa metalleja ja epäpuhtauksia sekä viivyttää veden virtausta.
Kosteikon luontopohjaisessa ratkaisussa keskeistä on suodatinpadot veden puhdistamiseen ja neutraloimiseen. Ensimmäisessä kuvassa kosteikon kalkki- ja hohkakivipato, toisessa kuvassa kaksi biohiili- ja sorapatoa. (Kuvat: Meri-Maaria Salo)
Kosteikko ennen ja jälkeen kunnostamista. Ratkaisun valmistumisen jälkeen kosteikossa on pysyvästi korkeampi vedenpinta patojen ansiosta – aiemmin vedenpinta oli hyvin alhainen tai olematon johtaen välillä hajuhaittoihin alueella. (Kuvat: Aleksi Siirtola)
Happamat sulfaattimaat Suomessa. Karttaan merkitty Porin Lotskerin kosteikko sijaitsee punaisella alueella, mikä tarkoittaa, että alueella on tehty erityisen paljon havaintoja happamista sulfaattimaa-alueista. Kuva: Geologian tutkimuskeskus, 2025.
Alustavia tuloksia, onnistumisia ja haasteita
Kosteikon tehokkuutta on kuluvan vuoden aikana seurattu monin eri tavoin, kuten perinteisten vesianalyysien sekä jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Keskiössä ovat olleet myös pilottikäynnit, jolloin patojen kuntoa sekä ratkaisun tehokkuutta on seurattu visuaalisesti. Tehokkuuden seurannan taustalla ovat hankkeen alussa määritellyt ravinne- ja haitta-aineiden vähennystavoitteet, joiden toteutumista seurataan hankkeen ajan. Koska kosteikko sijaitsee happamilla sulfaattimailla, seurannan painopiste on ollut veden metallipitoisuuksissa ja pH-arvoissa. Myös typen ja kiintoaineen määrää on mitattu aktiivisesti. Kosteikon ratkaisun tavoitteena on vähentää kiintoainesta 60 %, typpeä 40 %, metalleja 40 % ja nostaa veden pH:ta 0,5 yksiköllä lähtötasoon verrattuna.
Kosteikolla seurataan jatkuvatoimisesti muun muassa veden pH:ta, orsiveden pintaa ja veden virtaamaa. Lisäksi lähellä olevan sääaseman kautta saadaan tietoa sademääristä. Veden pH-mittauksia seurataan ajoittain myös kuvassa olevan käsimittarin avulla. (Kuva: Veera Iisakkala)
Kosteikon padot ja viivytysallas ovat osoittaneet toimivuutensa veden käsittelyssä ja erityisesti kiintoaineen vähentämisessä, jonka osalta on saavutettu selkeitä tuloksia. Suurimmaksi haasteeksi on osoittautunut veden liiallinen happamuus, jonka neutralointi on vaikeaa ja joka heikentää veteen liuenneiden metallien pidättymistä. Neutralointiprosessia vaikeuttaa erityisesti keskelle kosteikkoa ohjattavat ympäröivän asuinalueen kuivatus- ja hulevedet. Kosteikon ratkaisun tehokkuudesta saadaan lopullisia tuloksia hankkeen loppuun mennessä vuonna 2026.
MUSTBE-hankkeen pilottiratkaisut tavoittelevat paremman veden laadun ja hallinnan lisäksi myös muita hyötyjä, kuten alueen virkistysarvojen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä. Kosteikon pilottiratkaisu ei ainoastaan tue ympäristönsuojelullisia tavoitteita vaan lisää myös alueen toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä ylläpitää kaupungin sisäisiä viherkäytäviä.
Luontopohjaisten hulevesiratkaisujen on tarkoitus palvella sekä luontoa, että ihmisiä. Kuvassa kosteikon alkupäässä oleva laskeutusallas – patojen hidastaessa veden virtausta sen sisältämä kiintoaines laskeutuu pohjaan. (Kuva: Veera Seikkula)
Kosteikon pilottiratkaisu osana suurempaa kokonaisuutta
Lotskerin kosteikko tukee MUSTBE-hankkeen keskeistä tavoitetta kehittää digitaalisiin ratkaisuihin yhdistettyjä luontopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää Itämereen kohdistuvaa haitta-aine- ja ravinnekuormitusta sekä lisätä eri sidosryhmien tietoisuutta hulevesien hallinnan ja käsittelyn ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Kosteikon ratkaisulla pyritään myös lisäämään tietoisuutta happamien sulfaattimaiden aiheuttamista ongelmista ja niiden ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Vesistöjen ekologisen tilan suojelemiseksi on tärkeää, että happamat sulfaattimaat otetaan yhä paremmin huomioon niin paikallisen maankäytön kuin kansallisen lainsäädännön osalta.
Ilmastonmuutoksen edetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä luontopohjaiset ratkaisut ovat avainasemassa kehitettäessä kaupunkiympäristöjen resilienssiä. Lotskerin kosteikosta ja muista MUSTBE-hankkeen pilottiratkaisusta julkaistaan loppuvuodesta 2025 käsikirja, joka mahdollistaa ratkaisujen laajemman soveltamisen ja käyttöönoton.
Tiesitkö?
- Valtaosa Itämeren ravinnekuormituksesta on peräisin mantereen valuma-alueilta, kuten ja maatalouden valumista ja hulevesistä.
- Luontopohjaiset ratkaisut ovat helposti sovellettavissa ja niitä voidaan muokata vastaamaan monenlaisiin haasteisiin.
- Suomessa sijaitsee Euroopan laajimmat happamien sulfaattimaiden esiintymisalueet (Geologian tutkimuskeskus, 2022).
- Happamien sulfaattimaiden hapan- ja metallipitoinen valunta voi aiheuttaa merkittäviä vesistö- ja eliöstövaikutuksia, kuten kalakuolemia (Ympäristöministeriö, 2022).
- MUSTBE eli Multidimensional stormwater treatment in urban areas for cleaner Baltic Sea on Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittama hanke ajalle 1.5.2023-30.4.2026.
Lähteet:
Geologian tutkimuskeskus. (2025). Happamat sulfaattimaat. https://gtkdata.gtk.fi/hasu/
Geologian tutkimuskeskus. (1.7.2022). From general survey to risk management – acid sulphate soils are Finland’s most persistent environmental problem, but research can mitigate the harms they cause. GTK. https://www.gtk.fi/en/current/from-a-general-survey-to-risk-management-acid-sulfate-soils-are-finlands-most-persistent-environmental-problem-but-research-can-mitigate-the-harms-they-cause/
Ympäristöministeriö. (2022). Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163782/YM_2022_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
