Tutkitaan: Hulevesien luontopohjainen hallinta Keskusaukiolla

17.11.2025Veera Seikkula, Meri-Maaria Salo, Natalie KylliäinenTutkitaan

MUSTBE-hankkeessa rakennetaan seitsemän hulevesipilottiratkaisua neljään keskisen Itämeren maahan – Viroon, Suomeen, Ruotsiin ja Latviaan. Ratkaisuilla pyritään parempaan hulevesien käsittelyyn ja hallintaan yhdistämällä luontopohjaiset hulevesiratkaisut digitaalisten ratkaisuiden kanssa. Tavoitteena MUSTBE-hankkeessa on kehittää kaupunkien hulevesien hallintaa monimuotoisesti, tukemalla sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että luonnon monimuotoisuutta. Toinen Suomessa sijaitsevista pilottiratkaisuista valmistui joulukuussa 2024 Porin ydinkeskustaan Keskusaukion pysäköintialueelle. Ratkaisun tehokkuutta on seurattu kuluvan vuoden aikana sekä jatkuvatoimisten mittalaitteiden, että perinteisten vesianalyysien avulla. Alustavia tuloksia ja havaintoja on kertynyt erityisesti hulevesien hallintaan liittyen.

KEskusaukion parkkipaikka. Parkkipaikalla autoja.
Keskusaukion pysäköintialue oli ennen päällystetty täysin asfaltilla ja kasvillisuus sijaitsi korkeammalla kuin muu maaperä (Kuva: Krista Valkonen, kesäkuu 2024).

Hulevedet kuljettavat mukanaan merkittäviä määriä ravinteita ja haitta-aineita, jotka ovat peräisin muun muassa liikenteestä, rakennusten materiaaleista ja liukkauden torjunnasta. Käsittelemättöminä niiden mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet rehevöittävät sekä samentavat vesistöjä ja haitta-aineet, kuten metallit, hiilivedyt ja mikromuovit saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa vesieliöstöille. Hulevesien määrä tulee kasvamaan sateisuuden lisääntyessä ilmastonmuutoksen myötä, jolloin hulevesien paremman hallinnan lisäksi myös niiden laatuun tulee kiinnittää enemmän huomiota. (Ympäristöministeriö, 2023)

Porin Keskusaukion pysäköintialue on keskellä tiheästi rakennettua ydinkeskusta-aluetta, mikä on aikaisemmin aiheuttanut alueella hulevesihaasteita, erityisesti talvisin; kaukolämpölinja on sulattanut lunta, joka on jäätynyt uudelleen jääksi, haitaten alueen käyttöä. Lisäksi alueella aikaisemmin sijainnut kasvillisuus ei ole menestynyt, sillä tiivistynyt maaperä heikensi juurien veden- ja hapensaantia, ja kasvillisuus sijaitsi korkeammalla kuin muu maaperä, estäen hulevesien täyden hyötykäytön.

Luonto ohjaa ratkaisuja – viherkaistat, kasvipainanteet ja hulekivet keskiössä

Keskusaukion pysäköintialueen pilottiratkaisun tavoitteena on ensisijaisesti parempi hulevesien määrän hallinta, mutta ratkaisussa yhdistyy myös viheralueiden hyvinvointi, liikenteen tarpeet, hulevesien käsittely ja ympäröivän infrastruktuurin luomat rajoitteet. Keskusaukion pysäköintialueella uusittiin viherkaistat, jotka rakennettiin kantavan kasvualustan päälle. Kantava kasvualusta varmistaa istutetun kasvillisuuden ja puiden riittävän veden- ja hapensaannin päällystetyillä alueilla. Hulevesien imeyttämistä ja suodattamista on edistetty viherkaistoilla ja kasvipainanteilla, joille vesi ohjataan maanpinnan kaltevuuksien avulla. Lisäksi pysäköintialueella on hulekiveä pelkän asfaltin sijasta tehostamaan edelleen hulevesien imeytymistä maaperään ja kasvillisuuden juuriin. Viherkaistojen ja kasvipainanteiden suodattama mahdollinen ylimääräinen hulevesi johdetaan edelleen hulevesiviemäriverkostoon.

Ilmakuva parkkipaikasta. Parkkipaikka on tyhjä. Keskellä parkkipaikkaa kaivinkone.
Keskusaukion rakennustyöt alkoivat syyskuussa ja saatettiin loppuun joulukuussa 2024 (Kuva: Aleksi Siirtola, syyskuu 2024).

MUSTBE-hankkeen alussa Keskusaukion hulevesiratkaisun tavoitteeksi asetettiin 60 % vähennys kiintoaineessa, 40 % vähennys typessä ja 40 % vähennys metalleissa lähtötasoon verrattuna. Keskusaukion tehokkuutta on ratkaisun valmistumisen jälkeen seurattu jatkuvatoimisesti mittaamalla poistuvan veden virtaamaa, suolapitoisuutta, lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta sekä alueen maankosteutta. Tehokkuuden arviointia on tukenut perinteiset vesinäytteet, joilla analysoidaan ravinteiden, hiilivetyjen, metallien ja patogeenien pitoisuuksia niin ratkaisuun tulevasta kuin siitä poistuvasta vedestä. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty dataa sadannasta ja tutkittu muun muassa sen vaikutusta sähkönjohtavuuteen ja veden laatuun.

Ensimmäiset havainnot: tehokasta imeytystä ja oppia veden laadusta

Keskusaukion pilottiratkaisu on osoittautunut toimivaksi erityisesti hulevesien hallinnan ja imeyttämisen suhteen. Kovimpien rankkasateiden aikana alueella ei ole tapahtunut tulvimista tai suurempaa lätäköitymistä. Isoin esimerkki ratkaisun hulevesihallinnan tehokkuudesta löytyy loppuvuodesta 2024, kun Satakunnassa koettiin hulevesitulvia runsaan vesisateen yhdistyessä lumien sulamiseen – Keskusaukion pysäköintialueella hulevesien kanssa ei kuitenkaan koettu ongelmia. Rakenteen läpi kulkeva ylimääräinen hulevesi kerääntyy ylivuotokaivoon. Isoin haaste veden laadun analysoinnin kannalta on ollut se, että ylivuotokaivoon ei ole kerääntynyt tarpeeksi vettä; ylivuotokaivovedestä on ollut hankalaa saada tuoretta näytettä, eikä näin ollen vielä tiedetä tarkkaan kasvillisuuden ja painanteiden vaikutuksista veden laatuun. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että Keskusaukion pysäköintialueen ratkaisu on onnistunut imeyttämään kaiken tulevan veden, ja ylivuotoa todennäköisesti tapahtuu talvisin maaperän ollessa roudassa ja vain lyhyitä aikoja. Osasyynä hyvään imeyttämistehoon on hiekkainen pohjamaa.

Parkkipaikan vieressä mukulakivitystä ja istutuksia.
Keskusaukion pysäköintialueella hulevesi kulkee nyt viherkaistoille ja kasvipainanteille maan kallistusten avulla, ei pitkin asfalttia suoraan viemäriin (Kuva: Meri-Maaria Salo, lokakuu 2025).

Vaikka ratkaisun ylivuotovedestä on ollut hankala saada vesinäytteitä, veden laadusta on onnistuttu silti saamaan alustavia tuloksia. Tehokkuuden seurannassa on huomattu kuivien kausien sekä sadannan syklien pituudella olevan merkittävä vaikutus haitallisten aineiden huuhtoutumiseen.  Suurimmat metalli-, ravinne-, hiilivety- ja haitta-ainepitoisuudet ovat esiintyneet etenkin pitkiä kuivia kausia seuranneiden rankkasateiden myötä, kun taas sateiset kaudet niin sanotusti laimentavat hulevesiä, johtaen pienempiin haitta-aineiden pitoisuuksiin. Näiden mahdollisten havaittujen haitta-ainepitoisuuksien vaihteluvälin avulla voidaan arvioida hulevesien mahdollisia ympäristöriskejä sekä suurimpien haitta-ainevaluntojen ajankohtia.

Keskusaukion ratkaisun tehokkuuden seuranta jatkuu hankkeen loppuun asti vuoteen 2026. Tulevien vesianalyysien tavoitteena kartoittaa kokonaisvaltaisempi kuva pilottiratkaisun toiminnasta ja tehokkuudesta erityisesti veden laadun osalta.

Lähikuvaa parkkipaikan rajalla olevista viherkasveista.
Keskusaukion pysäköintialueelle istutettiin lähes 30 erilaista kasvilajia imeyttämään ja suodattamaan hulevettä (Kuva: Meri-Maaria Salo, kesäkuu 2025).

Luontopohjaiset hulevesiratkaisut lisäämässä kaupunkien resilienssiä

Porin Keskusaukion pilottiratkaisu on esimerkki siitä, kuinka tiiviissä kaupunkiyhteisöissä on mahdollista yhdistää hulevesien tehokkaampi hallinta, erilaiset tavoitteet, kuten ympäröivä infrastruktuuri, kaupungin strategiset tavoitteet ja julkinen liikenne, sekä viheralueiden lisääminen kaupunkiympäristöissä. Keskusaukion pilottiratkaisun onnistumisia ja oppeja on kerätty hankkeessa laadittuun käsikirjaan, josta löytyy tietoa kaikista hankkeen seitsemästä ratkaisuista, niiden suunnittelusta, hankinnasta ja toteutuksesta. Käsikirjalla pyritään mahdollistamaan ratkaisujen laajempi käyttöönotto ja sen ensimmäinen versio on saatavilla MUSTBEn hankesivuilta.

Ilmastonmuutos tulee luomaan lisää painetta tehokkaampaan hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Suomessa lyhytkestoiset rankkasateet voivat lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä, aiheuttaen lisääntyvän riskin äkkitulville kaupunkialueilla, ja haitaten muun muassa infrastruktuuria ja liikennettä. (Utriainen ym., 2025, s. 107) Kaupunkien resilienssiä tuleekin lisätä, jotta pystytään sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Tiesitkö?

  • Hulevedet ovat pihoilta ja kaduilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä, jota syntyy erityisesti rakennetussa ympäristössä, missä pinnat ovat useimmiten päällystetty vettä läpäisemättömällä asfaltilla tai kivetyksellä (Suomen Ympäristökeskus, 2019).
  • Hulevedet johdetaan useimmiten maaperään imeyttämällä, ojiin tai vesistöihin hulevesiputkiviemäreitä pitkin (Porin kaupunki, i.a.). Hulevesiviemäreistä hulevedet johdetaan käsittelemättöminä luontoon ja mereen.
  • Porissa sijaitsee yhteensä kaksi luontopohjaista MUSTBE pilottiratkaisua – voit lukea lisää toisesta niistä, Lotskerin kosteikosta, täältä!
  • MUSTBE eli Multidimensional stormwater treatment in urban areas for cleaner Baltic Sea on Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittama hanke ajalle 1.5.2023-31.7.2026.

Lähteet:

Porin kaupunki. (i.a.) Hulevesi ja sakokaivoliete. https://www.pori.fi/asuminen-ja-ymparisto/porin-vesi/hulevesi-ja-sakokaivoliete/

Suomen Ympäristökeskus. (28.10.2019). Mitä on hulevesi? Vesi.fi. https://www.vesi.fi/vesitieto/mita-on-hulevesi/

Utriainen, L., Virman, M., Laakso, A., Ritvanen, J., Jylhä, K. & Merikanto, J. (2025). Less frequent but more intense summertime precipitation in Finland: results from a convection-permitting climate model. Boreal Env. Res. 30: 93–109. https://doi.org/10.60910/ber2025.xv04-3n48

Ympäristöministeriö. (18.1.2023). Sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuu vesistöihin saasteita arvioitua enemmän. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/sade-ja-sulamisvesien-mukana-kulkeutuu-vesistoihin-saasteita-arvioitua-enemman

Euroopan Unionin osarahoittama logo.

MUSTBE-hanke on saanut rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta.

Jaa artikkeli

Tutkitaan

Lue myös