Itämeripyykkiä riittää pestäväksi – Sustainable Flow -hanke ja satamat mukana ilmastotalkoissa

Kestävän kehityksen teemaa käsiteltiin Porin työpajassa pilottikohteiden kautta. Hankkeen toteutukseen ovat Suomessa sitoutuneet Rauman ja Porin satamat. Koska tavoitteena on, että hankkeen tulokset ovat laajemminkin käytössä keskisen Itämeren alueella, tapahtuma oli avoin kaikille teemasta kiinnostuneille.

Kestävää logistiikkaa

Rauman Satama on sisällyttänyt strategiaansa monia asioita, joissa kestävä kehitys on keskeinen tekijä. Hallintojohtaja Mikajuhani Numminen totesi, että Rauman Satama voi satamatoimintojen ja -infrastruktuurin ylläpitäjänä vaikuttaa vain osaan päästöistä, ja tämän vuoksi tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä satama-alueen kaikkien toimijoiden ja sidosryhmien kesken. Nummisen mukaan ympäristönäkökohtia huomioidaan myös palveluntuottajien valinnassa ja urakoissa.

Porin Sataman kehityspäällikkö Kai Heinonen puolestaan korosti käytännön säästötoimenpiteiden lisäksi ihmisten asenteita. Jokainen satamatoimija tarvitaan talkoisiin mukaan, että tekemisen selkärankana on taloudellisesti järkevä tapa toimia ja että kustannustehokkuus kantaa läpi toimitusketjun. Esimerkiksi operaattoreita koulutetaan polttoainetaloudelliseen ajamiseen ja lastaamiseen.

Toimet hiilijalanjäljen pienentämiseksi

Hankkeen tutkija Meri-Maaria Salo avasi hankkeen viiden muun pilottikohteen kestävän kehityksen toimia. Lähtökohtana kaikkien satamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle on ollut lähtötason kartoitus. Vaikka absoluuttista totuutta ei lähtöarvojen eriäväisyyksien johdosta voida tehdä, Salon esitys vahvisti sen, minkä satamat jo aiemmin ilmaisivat: merkittävin päästölähde ovat alukset. Mm. maasähkön käyttöönoton lisäämistä tavoitellaan monissa satamissa alusten hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Pilottisatamien toiminnoissa niin Suomessa, Virossa, Ruotsissa kuin Latviassakin on jo tehty merkittäviä toimenpiteitä päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisiä toimia on jo nyt toteutettu useita: esimerkiksi energiatehokuutta on lisätty LED-valaistuksin, uusiutuvia energialähteitä (aurinkoenergia ja polttoaineet) hyödynnetään omavaraisuuden lisäämiseksi ja aluskäyntiä optimoidaan tyhjäkäynnin välttämiseksi.

Selvityksiä lisätoimenpiteistä tehdään, jotta hankkeen tavoittelema kymmenen prosentin vähennystavoite saavutettaisiin. Hankkeessa kehitetään myös digitaalista työkalua, joka tukee satamien energiansäästötoimenpiteitä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita.

Sustainable Flow -työpajassa esiteltiin myös Merilogistiikan tutkimuskeskuksen alainen NEMO CEF-hanke, jossa luodaan yhtenäiset tavat toimittaa alusselvityksen edellyttämät ilmoitukset viranomaiselle. NEMOssa ei pelkästään kehitetä prosesseja ja merenkulun tiedonhallintajärjestelmää, mutta huomioidaan ja yhdistetään kestävän kehityksen teemassa ympäristö, ihmiset ja menestyksekäs liiketoiminta.

Kestävän kehityksen teemaa ei keksitty eilen

Kun puhutaan kestävästä kehityksestä, ei yhtä ainoaa oikeaa määritelmää ole. YK:n Brundtlandin komissio on määritellyt kestävyyden (sustainability) vuonna 1987 seuraavasti: "Nykyisten tarpeiden tyydyttäminen vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omat tarpeensa". Kestävä kehitys huomioi YK:n mukaan taloudellisten hyötyjen lisäksi myös vaikutukset ympäristöön. [1] Vaikka teema on saanut suurta – ja ansaittua – näkyvyyttä viime vuosina, sitä on siis pohdittu jo vuosikymmeniä!

Hyvät tieteelliset väittelyt, keskustelut ja terminologian määrittelyt ovat kuitenkin vajaita ilman tekoja. Teot puolestaan tarvitsevat ihmisiä. Merilogistiikan tutkimuskeskuksen alainen Sustainable Flow -hanke on nimensä mukaisesti syvällä kestävän kehityksen virrassa ja aktiivisesti mukana tuomassa keskisen Itämeren alueen satamatoimijoille parempia toimintatapoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.