Merialan tulevaisuus rakentuu yhteistyöstä, osaamisesta ja kyvystä varautua muutokseen
Mitä merialan tulevaisuus vaatii muuttuvassa maailmassa? Tätä kysymystä tarkasteltiin 27. lokakuuta Raumalla järjestetyssä Who Leads the Future Maritime World? -seminaarissa. Rauma-saliin kokoontui yli 300 osallistujaa merialan, turvallisuuden, teollisuuden, koulutuksen ja julkishallinnon parista. Päivän aikana merialan tulevaisuutta tarkasteltiin muun muassa geopolitiikan, turvallisuuden, teknologian, kilpailukyvyn ja osaamisen näkökulmista. SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskus järjesti seminaarin yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ja kokosi merialan toimijoita keskustelemaan alan tulevaisuudesta.
Meriala ei toimi irrallaan ympäröivästä maailmasta. Muutokset turvallisuusympäristössä, teknologian kehitys, ilmastonmuutos, kansainvälinen kilpailu ja osaamistarpeiden muuttuminen vaikuttavat siihen, millaista merialaa Suomessa ja Euroopassa voidaan tulevaisuudessa rakentaa.
Seminaaripäivän aikana kävi selväksi, ettei yksittäinen toimija voi ratkaista näitä kysymyksiä yksin. Tulevaisuuden meriala rakentuu yhteistyössä, jossa tarvitaan teollisuutta, tutkimusta, koulutusta, viranomaisia ja kansainvälisiä kumppaneita.
Työministeri Matias Marttinen nosti seminaarin avauspuheenvuorossa esiin merialan strategisen merkityksen Suomelle. Hän haastoi kuulijat pohtimaan, kuka johtaa tulevaisuuden merellistä maailmaa aikana, jolloin turvallisuus, kilpailukyky ja teknologinen kehitys kietoutuvat entistä tiiviimmin yhteen. Nämä kysymykset kulkivat läpi seminaaripäivän ja yhdistivät sen eri teemoja.
Turvallisuus ja huoltovarmuus ulottuvat koko meriklusteriin
Merillä on yhä suurempi merkitys turvallisuudelle, huoltovarmuudelle ja kansainväliselle kilpailulle. Merialan toimintaympäristöön vaikuttavat geopoliittiset muutokset, suurvaltojen välinen kilpailu sekä arktisen alueen kasvava strateginen merkitys.
Työ- ja elinkeinoministeriön Reko-Antti Suojanen tarkasteli seminaarissa Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan välistä ICE Pact -yhteistyötä. Vuonna 2024 käynnistetyn yhteistyön tavoitteena on vahvistaa maiden yhteistä kykyä suunnitella, rakentaa ja ylläpitää arktisia ja polaarisia jäänmurtajia. Yhteistyössä yhdistyvät teollinen kapasiteetti, tutkimus ja kehitys, toimitusketjut sekä operatiivinen osaaminen.
Arktisen alueen merkitys näkyy myös liikenteen, infrastruktuurin ja strategisen kilpailun lisääntymisenä. Vaativissa jääolosuhteissa toimiminen edellyttää aluksia ja osaamista, joiden kehittämisessä kansainvälisellä yhteistyöllä on tärkeä rooli.
Hybrid CoE:n analyytikko Aleksi Aho laajensi näkökulmaa maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja suurvaltojen välisiin voimasuhteisiin. Hänen esityksensä havainnollisti, miten talous, teknologia, infrastruktuuri ja merireitit kytkeytyvät geopoliittiseen kilpailuun.
Merialan turvallisuutta ei siten voida tarkastella vain merellä tapahtuvana toimintana. Myös satamat, toimitusketjut, teknologiat ja teollinen tuotantokyky ovat osa kokonaisuutta. Suomen kyky vastata muutoksiin edellyttää omaa osaamista ja toimivaa meriklusteria sekä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Kilpailukyky syntyy teknologian ja yhteistyön yhdistelmästä
Suomen asema merialalla perustuu pitkään osaamiseen ja vahvaan meriklusteriin. Raumalla tämä näkyy konkreettisesti telakkateollisuuden, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyönä. SAMKin pitkä historia merenkulun koulutuksessa ja alueen vahvat kumppanuudet tukevat merialan kehittymistä.
Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela nosti puheenvuorossaan esiin yhteistyön merkityksen menestyksen rakentamisessa. Rauman meriklusterin vahvuus perustuu eri toimijoiden kykyyn tehdä yhteistyötä ja kehittää toimintaympäristöä yhdessä. Kaupungin, yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kumppanuudet luovat edellytyksiä alan kasvulle ja uudistumiselle.
Rauma Marine Constructionsin toimitusjohtaja Mika Nieminen tarkasteli puheenvuorossaan meriteollisuuden tulevaisuutta strategian näkökulmasta. Puheenvuoron otsikko, Meriteollisuusstrategiasta tulevaisuutta, nosti esiin alan pitkäjänteisen kehittämisen merkityksen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Teknologian kehitys tarjoaa alalle uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se muuttaa teollisuuden toimintatapoja ja kilpailun edellytyksiä. Kongsberg Maritimen Anton Westerlund tarkasteli meriteknologian kehitystä ja sitä, miten alusten kehittyminen, digitalisaatio ja energiatehokkuus muuttavat alan toimintaympäristöä. King’s College Londonin Visiting Professor Valtteri Vuorisalo puolestaan toi keskusteluun teknogeopolitiikan näkökulman. Teknologia- ja tuotantoverkostot vaikuttavat myös valtioiden asemaan ja toimintamahdollisuuksiin.
Teknologian hyödyntäminen edellyttää myös kykyä yhdistää eri toimijoiden osaamista. Wärtsilän Simulation-liiketoiminnan Head of Product Nikita Kadrov käsitteli puheenvuorossaan jäänmurtajien digitaalista simulointia. Simulointia ei hänen mukaansa pitäisi nähdä vain miehistön koulutuksen välineenä, vaan sitä voidaan hyödyntää koko aluksen elinkaaren ajan suunnittelusta ja rakentamisesta operointiin ja jatkuvaan kehittämiseen.
Kun tietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa, tutkimuksessa, koulutuksessa ja operoinnissa, eri toimijoiden osaaminen muodostaa yhteisen kokonaisuuden. Tämä voi vahvistaa sekä meriteollisuuden toimintakykyä että kilpailukykyä. Kadrovin esitys havainnollisti, miten eri toimijoiden osaaminen voi täydentää toisiaan ja muodostaa Suomelle kilpailuetua.
Rauman meriklusterin kehittämisessä tutkimuksella ja koulutuksella on tärkeä rooli. SAMK Merilogistiikan tutkimuskeskus yhdistää merialan tutkimusta, koulutusta ja yritysyhteistyötä sekä etsii ratkaisuja alan muuttuviin tarpeisiin. Tutkimus- ja kehittämistyön keskeisiä teemoja ovat arktinen merenkulku, tehokas ja turvallinen logistiikka, digitalisaatio ja automaatio sekä vihreä siirtymä.
Tulevaisuuden meriala tarvitsee osaajia
Teknologian ja toimintaympäristön muuttuessa myös merialan osaamistarpeet muuttuvat. Uusien ratkaisujen rinnalla tarvitaan ihmisiä, joilla on käytännön valmiudet työskennellä meriteollisuudessa ja merenkulussa.
Massachusetts Maritime Academyn Project Director Minna Keinänen-Toivola esitteli seminaarissa NEXTSEAS-hanketta, jossa koulutusta kehitetään yhdessä telakkateollisuuden kanssa. Yhdysvaltojen ja Suomen välinen yhteistyö yhdistää Massachusetts Maritime Academyn, Bollinger Shipyardsin, SAMKin, WinNovan ja Rauma Marine Constructionsin.
Tavoitteena on kehittää koulutusta, joka vastaa telakkateollisuuden työtehtävien, turvallisuuden ja laadun vaatimuksiin. Raumalla koulutusympäristö ja toimiva telakka tarjoavat tähän konkreettisen yhteyden.
Osaamisen merkitys näkyy myös talvimerenkulussa. Master Mariner Sampo Tammiala muistutti, miten riippuvainen Suomi on toimivasta meriliikenteestä. Valtaosa Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse, ja talvimerenkulun toimivuus on tärkeä osa yhteiskunnan normaalia toimintaa ja huoltovarmuutta.
Jäänmurtaminen edellyttää aluksia, teknologiaa ja liikenteen koordinointia, mutta myös osaavia ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan vaativissa olosuhteissa ympäri vuorokauden. Talvimerenkulku onkin konkreettinen esimerkki siitä, miten teknologia, käytännön osaaminen ja toimiva yhteistyö kytkeytyvät toisiinsa.
Turvallisuus syntyy myös ihmisistä ja toimintakulttuurista
Päivän turvallisuusteemaa lähestyttiin myös henkilökohtaisemmasta näkökulmasta. Purjehtija Tapio Lehtinen puhui johtamisesta, tiimityöstä ja turvallisuudesta oman kokemuksensa kautta.
Yksi hänen viesteistään oli, ettei vastoinkäymisiä voi välttää. Olennaista on se, miten niihin reagoidaan. Turvallisuus tarkoittaa Lehtisen mukaan muutakin kuin varusteita ja teknisiä ratkaisuja. Tarvitaan riskien ymmärtämistä ja turvallisuuskulttuuria, josta koko tiimi kantaa vastuuta.
Ajatus täydentää päivän muuta keskustelua. Teknologia voi parantaa turvallisuutta, mutta turvallinen toiminta rakentuu myös osaamisesta, toimintatavoista ja ihmisten välisestä luottamuksesta.
Lehtinen nosti esiin myös merten suojelun ja luonnon monimuotoisuuden. Merialan tulevaisuutta ei voi tarkastella vain talouden, teknologian tai turvallisuuden kautta. Toimintaympäristönä meri on myös luonnonympäristö, jonka tilalla on merkitystä tuleville sukupolville.
Yksi päivä, monta näkökulmaa
Who Leads the Future Maritime World? -seminaarin ohjelma kulki päivän aikana suurvaltapolitiikasta jäänmurtajiin, hybridivaikuttamisesta teknologiaan ja talvimerenkulusta tulevaisuuden osaamiseen.
Ennen kaikkea eri puheenvuorot täydensivät toisiaan.
Turvallisuus vaikuttaa siihen, millaista teollista kapasiteettia tarvitaan. Teollisuus tarvitsee osaajia. Osaaminen tarvitsee koulutusta. Teknologian kehitys muuttaa sekä aluksia että työtä. Kansainvälinen yhteistyö voi vahvistaa kapasiteettia, mutta se edellyttää myös omaa osaamista ja kykyä osallistua yhteistyöhön.
Näin tarkasteltuna merialan tulevaisuus ei ole yhden toimialan tai yhden organisaation kysymys. Se on kokonaisuus, jossa tutkimus, koulutus, yritykset, viranomaiset ja kansainväliset kumppanit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.
Purjehtija Tapio Lehtinen ja SAMKin tutkimuspäällikkö Johanna Lainio toimivat seminaarin juontajina.
Myös Merilogistiikan tutkimuskeskuksen näkökulmasta juuri tämä vuoropuhelu on tärkeää. Tutkimusta ei tehdä irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta, vaan yhdessä niiden toimijoiden kanssa, jotka kohtaavat muutokset käytännössä.
Rauman meriklusterissa tähän on vahvat lähtökohdat. Pitkä merenkulun koulutuksen historia, telakkateollisuus, tutkimus, kansainväliset kumppanuudet ja kasvava tarve uudenlaiselle osaamiselle muodostavat ympäristön, jossa tulevaisuutta voidaan rakentaa yhdessä.
Who Leads the Future Maritime World? jätti ilmaan yhden selkeän ajatuksen: merialan tulevaisuutta ei rakenneta yhdestä näkökulmasta. Se rakennetaan yhteistyöllä, osaamisella ja kyvyllä katsoa riittävän pitkälle.
Rauman Poikasoittokunta ja Rauman Mieslaulajat toivat seminaariin raumalaista musiikkia ja paikallista kulttuuriperintöä.
Who Leads the Future Maritime World? -seminaari saa jatkoa vuonna 2028. SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskus jatkaa työtä merialan toimijoiden kokoamiseksi yhteisen keskustelun ja tulevaisuuden rakentamisen äärelle.
Who Leads the Future Maritime World? -seminaarin järjesti SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskus yhteistyössä Rauman kaupungin, Rauma Marine Constructionsin, WinNovan, Rauman kauppakamarin ja Seaside Campuksen kanssa.
