Perinteestä tutkimukseen — 145 vuotta merenkulun koulutusta Raumalla
Raumalla on opetettu merenkulkua yhtäjaksoisesti 145 vuoden ajan. Vuosien varrella koulutus on siirtynyt purjelaivojen ajasta digitaaliseen simulaatioympäristöön, mutta yksi asia on säilynyt: vahva yhteys merenkulun todellisuuteen ja halu kehittää alaa eteenpäin. Merilogistiikan tutkimuskeskuksen hankepäällikkö Heikki Koivisto pohtii, miten Rauman pitkä koulutushistoria on luonut pohjan suomalaiselle tutkimusosaamiselle ja kansainväliselle yhteistyölle ja millaisiin suuntiin meriala on nyt matkalla.
Historiallinen jatkuvuus kantaa tulevaisuuteen
Rauman merikoulutuksen tarina alkoi lokakuussa 1880, kun ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti opinnot. Nykyinen SAMKin kampus on jo viides opetusrakennus, mutta kaikki aiemmat koulutalot ovat edelleen olemassa kaupungin katukuvassa. Koivisto kokee fyysisen historian olevan osa raumalaista merenkulkuidentiteettiä: kaupungissa ymmärretään merenkulun merkitys, koska se on ollut läsnä sukupolvien ajan.
Historialla on ollut käytännöllinen vaikutus myös koulutuksen kehittymiseen. Ennen opiskelijoilla oli usein vahva meritausta ja selkeä käsitys alasta. Tänään opiskelijakunta on selvästi monimuotoisempi. Tämä on Koiviston mukaan muuttanut opetusta paljon. Kaikilla ei ole valmiiksi kokemusta meriltä, joten oppimisen tavat ovat monipuolistuneet ja nykyaikaistuneet.
Simulaattorit mullistivat opetuksen ja loivat pohjan tutkimukselle
Yksi suurimmista murroksista liittyy opetuksen välineisiin. Koululaivojen aikakaudella opiskelijat tekivät konkreettisia harjoitusmatkoja esimerkiksi Viroon, Latviaan ja Ruotsiin, suunnittelivat reittejä ja oppivat merenkulkua siinä samalla. Simulaattorien myötä oppiminen siirtyi uusiin puitteisiin ja samalla avautui täysin uusia mahdollisuuksia.
Nykyisin opiskelija voi saada simulaattoriharjoituksista jopa 30 virallista meripäivää. Koivisto korostaa, että tämä on globaalisti harvinaista ja osoitus Suomen edelläkävijyydestä. Vuoden 2011 luotsauslain muutokset nostivat simulaattorit viralliseksi ja välttämättömäksi osaksi luotsitutkintoja. Turvallisesti simuloitavat, jopa riskialttiit tilanteet ovat antaneet opetukselle ja tutkimukselle uuden ulottuvuuden.
Simulaatioihin kerätty data on tärkeä osa tutkimusta. SAMKin simulaattoriympäristö toimii niin tutkintoajoissa kuin täydennyskoulutuksissa, ja parhaimmillaan opetus ja tutkimus kulkevat rinnakkain ilman, että rajaa huomaa. Opiskelijat ovat osa tätä kehittämistä: monet tekevät opinnäytetöitä tutkimushankkeissa ja jatkavat niissä valmistumisen jälkeenkin.
Aurora Botnia -hanke on tästä erinomainen esimerkki. Raumalla rakennetun ekologisen matkustaja-autolautan erityispiirteet mallinnettiin SAMKin simulaattoreihin, ja kansipäällystön jäsenet harjoittelivat laivan käyttöä jo ennen sen valmistumista. Korona-aikana simulaatiot mahdollistivat koulutuksen jatkumisen, ja tämä yhteistyö WasaLinen kanssa jatkuu yhä.
Yhteisöjen ja osaamisen kohtauspaikka
Rauman merenkulun vahvuus ei Koiviston mukaan ole vain teknologia ja pitkä perinne, vaan monialainen yhteistyö. SAMKin merenkulun koulutusohjelmat – suomenkielinen merenkulun insinöörikoulutus, englanninkielinen Sea Captain -tutkinto sekä suosittu Maritime Management –(YlempiAMK) – tuottavat osaajia, jotka opiskelevat ja työskentelevät rinta rinnan tutkimusryhmien kanssa.
Tutkimusprojektit tuovat opetukseen ajankohtaisia ilmiöitä, ja opiskelijat pääsevät mukaan oikeaan kehitystyöhön. Koiviston mukaan tämä on yksi Merilogistiikan tutkimuskeskuksen ja SAMKin suurimmista vahvuuksista: oppiminen ei jää teoriaksi, vaan se kytkeytyy suoraan käytäntöön ja alan kehittämiseen.
Port Activity -sovellus on tästä hyvä esimerkki. Se näkyy satamissa ympäri Suomen, ja sen kehitystyö on huomioitu niin kansainvälisesti Seatrade Awards -finaalissa kuin kotimaassa valtakunnallisella TKI-kärjet-palkinnolla. Sovellus edistää satamien vihreää siirtymää ja tehostaa laivojen oikea-aikaista saapumista – tutkimuksella on konkreettinen vaikutus merenkulun arkeen.
Merilogistiikan tulevaisuus — vihreä siirtymä, data ja arktinen osaaminen
Koiviston mukaan meriala elää nyt suurta murrosta. Uusiutuvat energiamuodot ja päästövähennystavoitteet muuttavat laivojen suunnittelua. Samaan aikaan navigointijärjestelmät kehittyvät kohti datavetoista, ennakoivaa ja standardoitua tiedonhallintaa. SAMK on mukana kehittämässä näitä ratkaisuja muun muassa S-100-standardin ja e-Navigoinnin projekteissa.
Arktinen merenkulku on nousemassa uudeksi painopistealueeksi. Koivisto näkee, että erityisosaaminen kylmien ja vaativien vesialueiden operoinnissa on tulevaisuuden kilpailutekijä, jossa simulaattorikoulutus tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet.
“SAMKin ruoho on tarpeeksi vihreää” – ja mahdollisuuksia riittää
Moni on uransa aikana pohtinut, mihin suuntaan haluaa kasvaa. Koivisto kertoo, että hänelle SAMK on tarjonnut poikkeuksellisen laajan kirjon mahdollisuuksia: opetusta, tutkimusta, kansainvälisiä projekteja, yritysyhteistyötä ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä. Harva organisaatio tarjoaa näin monipuoliset puitteet.
Hän muistelee, että oli lähellä siirtyä ulkomaille, mutta SAMKissa hän on voinut tehdä työtä, jolla on suora ja näkyvä vaikutus merenkulun tulevaisuuteen. Kansainväliset projektit, kuten Namibiassa tehdyt pitkät kehittämishankkeet, ovat tarjonneet laajaa kokemusta, mutta koti on silti pysynyt Raumalla.
“SAMKin ruoho on tarpeeksi vihreää”, Koivisto kiteyttää ja lisää, että juuri mahdollisuuksien monipuolisuus on pitänyt hänet SAMKissa. Hän ei ole joutunut valitsemaan opetuksen, tutkimuksen tai kansainvälisen yhteistyön välillä, vaan on voinut tehdä niitä kaikkia yhtä aikaa.
Perinne jatkuu – mutta suunta on eteenpäin
Rauman 145-vuotinen koulutushistoria ei ole vain menneisyyden muistomerkki. Se on voimakas perusta, jolle Merilogistiikan tutkimuskeskus rakentaa tulevaisuutta. Koiviston näkökulmasta perinteestä nousee identiteetti ja arvot, mutta tulevaisuus luodaan tutkimuksella, datalla, kestävillä ratkaisuilla ja jatkuvalla yhteistyöllä yritysten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Merenkulku muuttuu nopeasti ja Rauma muuttuu sen mukana. Silti yksi asia säilyy: kyky yhdistää perinne ja rohkea uuden kehittäminen. Juuri se on tehnyt Raumasta suomalaisen merenkulun osaamiskeskuksen jo 145 vuoden ajan.
