Yhteistyöllä kriisinkestävyyttä - Länsirannikko huoltovarmuuden ytimessä
Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus kokosi yhteen asiantuntijat, viranomaiset ja elinkeinoelämän edustajat 6. toukokuuta Raumalle pohtimaan Länsirannikon merkitystä kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta. Länsirannikko on huoltovarmuuskeskittymä -seminaari nosti esiin huoltovarmuuden ajankohtaiset kysymykset – yhteistyön, varautumisen ja osaamisen näkökulmista.
Tilaisuuden avasi tutkimuspäällikkö Katri-Piia Rajala, jonka jälkeen osallistujat saivat kuulla videotervehdyksen juuri virkaanastuneelta työministeriltä Matias Marttiselta. Marttinen korosti puheessaan Länsirannikon ratkaisevaa merkitystä Suomen huoltovarmuudelle – niin teollisuuden, ruoantuotannon kuin merilogistiikan näkökulmasta.
Hän nosti esiin meriliikenteen kriittisen roolin, sillä 90 % viennistä ja 80 % tuonnista kulkee meriteitse – ilman länsirannikon satamia ja meriyhteyksiä suomalainen yhteiskunta ei toimisi. Hän puhui myös kasvavasta meriteollisuudesta, jonka keskiössä ovat esimerkiksi Rauman ja Turun telakat. Esimerkiksi Rauman telakka rakentaa Merivoimien monitoimikorvetteja. Länsirannikolla osallistutaan myös kansainvälisiin jäänmurtajahankkeisiin. Lisäksi Marttinen painotti vihreää siirtymää ja teollisuuden investointeja – Länsirannikon neljä maakuntaa vastaavat neljänneksestä Suomen viennistä, ja Satakuntaan on kohdistumassa yli puolet koko alueen 70 miljardin euron vihreän siirtymän investoinneista.
Marttinen antoi myös erityiskiitoksensa Satakunnan ammattikorkeakoululle ja Merilogistiikan tutkimuskeskukselle korkeatasoisen osaamisen ja merilogistiikkaan liittyvän tutkimuksen edistämisestä.
Satakunnan kolme kärkeä: energia, elintarvike, logistiikka
Seminaarissa toistui viesti Satakunnan keskeisistä huoltovarmuuden kivijaloista: satamat, energiantuotanto ja elintarviketeollisuus.
Alueellinen varautumisasiantuntija Taru Ruutiainen Huoltovarmuuskeskuksesta muistutti, että huoltovarmuus ei ole pelkästään valtion vastuulla – se rakentuu julkisen sektorin, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyölle. Hän nosti erityisesti esiin kysymyksiä sähköntuotannon varmuudesta, satamien toimintakyvystä ja elintarvikeketjujen kestävyydestä poikkeusoloissa.
Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Nina Pere alleviivasi Satakunnan asemaa energiantuotannon selkärankana: "Ilman Satakuntaa Suomi ei olisi energiaomavarainen, eikä teollisuuden rattaat pyörisi." Yritykset eivät ole vain talouden vetureita – ne ovat huoltovarmuuden peruspilareita, joiden kriisinkestävyyttä on tuettava.
Suomen Satamat ry:n valmiuspäällikkö Jukka Mustola toi esiin satamien strategisen aseman osana kansallista kriisinsietokykyä. Länsirannikon satamat muodostavat keskeisen infrastruktuurin, jota ilman ei voida taata tavaravirtojen jatkuvuutta poikkeusoloissa.
Mustola korosti erityisesti yhteistyön ja harjoittelun merkitystä: "Satamat pidetään auki kaikissa olosuhteissa – se vaatii monitoimijaympäristössä harjoittelua ja jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten ja toimijoiden välillä."
Osallistava ilmapiiri elävöitti teemakeskustelua
Päivän aikana kuultiin myös Merilogistiikan tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan ja päivän juontaneen Minna Keinänen-Toivolan vetämä teemakeskustelu, jossa Taru Ruutiainen, Nina Pere ja Jukka Mustola vaihtoivat ajatuksia alueellisesta varautumisesta. Keskustelu herätti paljon kiinnostusta ja yleisö osallistui aktiivisesti mukaan esittämällä näkemyksiä ja kysymyksiä asiantuntijoille.
Yhteistyön syventäminen tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä koettiin välttämättömäksi alueellisen kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi. Esille nousi Häiriöhyrrä, varautumisen ja palautumisen työkalu, joka tukee erityisesti pk-yrityksiä huoltovarmuustoimissa.
Tutkimus, koulutus ja harjoittelu varautumisen kivijalkoina
Seminaaripäivän ohjelmaan sisältyi tutustuminen SAMKin ja Winnovan yhteiseen simulaattorikeskukseen, jossa kehitetään tulevaisuuden merenkulun ratkaisuja. Tutkimusfoorumissa esiteltiin ajankohtaisia hankkeita muun muassa vihreän siirtymän, digitalisaation ja vesienhallinnan saralla.
Päivän tunnelmaa kuvasi yhteinen tahtotila kehittää Länsirannikosta entistä vahvempi huoltovarmuuden keskus – osaamisen, infrastruktuurin ja verkostojen varaan rakentaen.
Valmiuspäällikkö Jukka Mustolan johtolause ”Harjoitellaan yhdessä, varaudutaan yhdessä!” kiteytti oivallisesti päivän aikana esiin nousseet puheenvuorot, seminaarin teeman ja tilaisuuden osallistavan hengen.
