Merilogistiikan tutkimusfoorumi: Arktisen alueen mahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuja
Meriverkostopäivän iltapäivä Raumalla nosti esiin arktisen osaamisen monimuotoisuuden ja yhteistyön merkityksen. Merilogistiikan tutkimusfoorumi kokosi tutkijat, hanketoimijat ja alan asiantuntijat yhteen keskustelemaan arktisen merenkulun muutoksista, käytännön vaatimuksista ja tulevista mahdollisuuksista. Foorumi osoitti, että arktisen alueen kehittäminen vaatii tutkittua tietoa, käytännön ymmärrystä ja ennen kaikkea aktiivista vuoropuhelua.
Kohti hiilineutraaleja satamia
Sustainable Flow -hankkeen projektipäällikkö Mika Lindfors kuvasi satamien vihreää siirtymää. Hän korosti, että hiilineutraalius ei ole yksittäinen teko, vaan kokonaisuus, joka rakentuu energiankäytön tehostamisesta, liikkumisen optimoinnista sekä satamien infrastruktuurin ja prosessien digitalisoinnista. Satamilla on mahdollisuus toimia koko logistisen ketjun suunnannäyttäjinä ja edistää ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Lindfors nosti esiin myös käytännön työkalujen merkityksen. Digitaaliset ratkaisut ja mittarit auttavat satamia seuraamaan energiankulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja tehokkuutta. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että Itämeren keskisen alueen pilottisatamat pystyvät toimimaan älykkäästi, turvallisesti ja kestävästi.
Navigoinnin tulevaisuus arktisilla alueilla
BS e-Nav -hankkeen projektipäällikkö Antti Värre esitteli sähköisten merikarttojen kehitystä ja niiden merkitystä arktisilla alueilla. Arktinen navigointi vaatii ajantasaisia, luotettavia ja helposti saatavilla olevia tietoja, sillä pienikin virhe voi johtaa suuriin seurauksiin. Sähköiset merikartat eivät ole vain tekninen työkalu, vaan järjestelmä, joka tukee päätöksentekoa ja turvallisuutta haastavissa olosuhteissa.
Värre korosti, että S-100-standardien mukaiset kartat mahdollistavat energiatehokkaammat reitit, turvallisemman navigoinnin ja ympäristön huomioon ottavat operaatiot. Samalla ne tukevat meren aluesuunnittelua ja paremman päätöksenteon tekemistä merellä, jotta eri toiminnot voivat toimia rinnakkain turvallisesti.
Digitaaliset ratkaisut meriliikenteen sujuvoittamiseen
NEMO CEF -hankkeen tutkija Kati Renholm esitteli uuden NEMO-järjestelmän, joka tuo kansallisen "single window" -ratkaisun meriliikenteen ilmoituksiin. Järjestelmä mahdollistaa ilmoitusten automaattisen liikkumisen eri viranomaisten ja toimijoiden välillä yhdellä kertaa, mikä vähentää hallinnollista kuormaa ja tekee prosessista tehokkaamman.
Renholm korosti, että NEMO ei ole vain tekninen uudistus, vaan myös työkalu kestävyyden ja turvallisuuden tukemiseen. Pilottien ja mittareiden avulla järjestelmää testataan ja kehitetään, jotta se palvelee kaikkia toimijoita mahdollisimman hyvin ja tukee arktisen merenkulun kehittymistä.
Arktinen alue mahdollisuutena
Johtava tutkija Minna Keinänen-Toivola toi esiin laajemman strategisen näkökulman. Hän korosti, että Suomen asema logistisena saarena ja arktisen osaamisen maana avaa mahdollisuuksia tutkimukselle, innovaatiolle ja kestävän merenkulun kehittämiselle. Arktinen alue ei ole pelkkä haaste, vaan myös alue, jossa Suomella on merkittävä rooli osaamisen ja teknologian edelläkävijänä.
Keinänen-Toivola toi esiin myös tutkimuksen ja päätöksenteon linkityksen: uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii ymmärrystä niin ympäristön olosuhteista kuin teknologian mahdollisuuksista. Hänen mukaansa pitkäjänteinen yhteistyö, kokeilukulttuuri ja tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko ovat avainasemassa, jotta arktinen merenkulku voi kehittyä turvalliseksi ja tehokkaaksi.
Yhteinen suunta arktisen merenkulun kehittämisessä
Foorumin ehkä merkittävin anti oli osallistujien aktiivinen vuoropuhelu. Kysymyksiä ja havaintoja esitettiin runsaasti, ja puheenvuorot täydensivät toisiaan luoden kokonaisuuden, joka kuvasi arktisen merilogistiikan monimuotoisuutta. Keskustelu osoitti, että arktinen tutkimus ei ole yksittäisten hankkeiden ponnistus, vaan verkosto, joka yhdistää käytännön kokemuksen ja tutkimustiedon. Yhteinen ymmärrys rakentui foorumin aikana selvästi: turvallinen, tehokas ja kestävä arktinen merenkulku syntyy yhteistyön, tiedon jakamisen ja jatkuvan keskustelun kautta.
Merilogistiikan tutkimusfoorumi oli vahva osoitus siitä, että arktisen alueen tutkimus ja kehittäminen etenevät parhaiten yhteistyössä. Hankkeiden, toimijoiden ja osallistujien välinen vuoropuhelu vahvistaa osaamista, laajentaa näkemystä ja vie alaa eteenpäin. Arktinen tulevaisuus ei synny yksittäisillä ratkaisuilla, vaan yhteisellä liikkeellä, jossa tieto ja tekeminen kulkevat käsi kädessä.
Nemo CEF, Baltic Sea e-Nav ja Sustainable Flow ovat Euroopan unionin osarahoittamia.
