Älykkäiden luontopohjaisten hulevesiratkaisujen kehittäminen keskisen Itämeren alueella
Vaarallisia aineita ja ravinteita vapautuu edelleen Itämereen kaupunkien hulevesijärjestelmien kautta. Yleisimpiä hulevesien epäpuhtauksia ovat mm. kiintoaines, ravinteet (typpi ja fosfori), metallit, öljytuotteet ja bakteerit. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin digitaalisia ja teknisiä ratkaisuja moniulotteiseen hulevesisuunnitteluun, ja tavoitteena oli myös oppia parantamaan hulevesien käsittelyn tehokkuutta.
Itämeren suojelu on rajat ylittävä haaste. Siksi Virossa, Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa rakennettiin yhteensä seitsemän luontopohjaista ratkaisua yhteistyössä kuntien ja yliopistojen kanssa parantamaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä. Koko prosessiin sisältyi analyysi- ja suunnitteluvaiheet, suunnittelu, rakentaminen ja seuranta. Hulevesien hallinnan parantamisen lisäksi asetettiin myös laadullisia tavoitteita: 60 % kiintoaineelle, 30 % kokonaistypelle, 60 % taudinaiheuttajille (E-coli), 50 % öljytuotteille ja 40 % metalleille lähtötilanteeseen verrattuna.
Ensimmäiset askeleet: tieto on avainasemassa
Prosessi alkoi toukokuussa 2023 järjestelmien analysoinnilla ja suunnittelulla. Se sisälsi paikkatietojärjestelmän (GIS) tietokannan kehittämisen, jolla analysoitiin hulevesien määrän ja laadun, käytettävissä olevan julkisen tilan, liikennetarpeiden, kiinteistökehityshankkeiden ja maaston muodon vaikutuksia ratkaisujen valuma-alueisiin. Tätä tuettiin lisäksi kenttätutkimuksilla, jotka sisälsivät veden määrän ja laadun mittauksia valituilla alueilla, jotta saatiin lisää tietoa ratkaisujen suunnittelua varten.
Ratkaisuihin sovellettiin myös uudenlaista moniulotteista analyysiä kattavamman analyysin tekemiseksi ja luontopohjaisten ratkaisujen hyötyjen selvittämiseksi. Analyysissä tutkittiin alustavien suunnitelmien vaikutuksia tulvariskin vähentämiseen, veden laadun parantamiseen, kaupunkien lämpösaarekeilmiön hillitsemiseen sekä kansanterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, ja tulokset olivat selkeät: ratkaisut osoittivat parantavan tilannetta kaikissa neljässä kategoriassa. (Kõiv ym., 2025).
Vaikka ratkaisut perustuvat luonnon omiin prosesseihin, ne vaativat silti säännöllistä kunnossapitoa. Siksi ratkaisuille laadittiin kunnossapito-ohjelma parhaan mahdollisen hulevesien käsittelytehokkuuden varmistamiseksi. Ohjelmaan sisältyy suosituksia tarkastusten tiheydestä sekä erilaisista huoltotehtävistä, kuten sedimentin poistosta ja ratkaisujen älykkäiden järjestelmien kalibroinnista.
Älykkäitä ratkaisuja eri tarpeisiin
Kaikki seitsemän luontopohjaista ratkaisua valmistuivat vähitellen vuosien 2024 ja 2026 välillä. Lähtökohdat kohteilla olivat erilaiset, mikä heijastuu lopullisissa suunnitelmissa. Digitaalisia ratkaisuja yhdistettiin eri tavoin, esimerkiksi jatkuvan vedenlaadun seurannan tai älykkään tulvariskien hallinnan avulla. Suunnitellut ratkaisut ovat:
- Porissa sijaitsevalla pysäköintialueella on läpäisevää hulekiveä, uudistetut viherkaistat ja kasvipainanteita,
- kosteikolla Porissa on suodatuspatojärjestelmä sekä pidätys- ja laskeutusaltaita,
- Viimsin, Viron uusi moderni suihkulähdeaukio sisältää pidätysaltaan ja uudenlaisen hulevesikäyttöisen suihkulähteen,
- Brobergissa, Söderhamnissa, Ruotsissa, on yhdistelmä pidätysaltaita ja kaupunkiojia sekä uusi purkuputkisto putkiston vikaantumisriskin pienentämiseksi,
- hulevedet johdetaan pidätysaltaaseen ja luonnollisesti mutkittelevaan ojaan Portenissa, Söderhamnissa, Ruotsissa,
- Tallinnassa, Virossa, hulevedet ohjataan osittain puistoon käsiteltäväksi pyörretyyppisillä hiekan- ja öljynerottimilla, pidätysaltailla ja maaperäsuodattimilla, ja
- vesistöuoman mutkitteleminen sekä sedimentaatiotasojen ja lampien luominen ovat keskiössä Riiassa, Latviassa.
Koska molemmat Porin ratkaisut valmistuivat vuoden 2024 loppuun mennessä, ratkaisujen tehokkuudesta hulevesien käsittelyssä ja hallinnassa on saatu kattavia tuloksia. Pysäköintialueratkaisu on osoittanut erittäin korkeaa tehokkuutta hulevesien hallinnassa, pidättäen yli 90 % saapuvasta hulevedestä ja saavuttaen jopa noin 98–100 % haitallisten aineiden ja ravinteiden kokonaisvähennyksen vedenlaadun osalta. Kosteikkoratkaisun tehokkuus on ollut vaihtelevaa, mutta yleisesti ottaen positiivista – se onnistui erityisesti kiintoaineen ja fosforin vähentämisessä, ja myös metallien määrässä havaittiin jonkin verran vähenemistä haastavista paikkaolosuhteista huolimatta.
Loput ratkaisut valmistuivat vuoden 2025 loppuun ja kevääseen 2026 mennessä, ja monet niistä kohtasivat viivästyksiä suunnittelu-, hankinta- ja rakennusvaiheissa. Tehokkuuden seurantatietojen kerääminen ja analysointi onkin edelleen käynnissä, ja tulokset ovat vielä kesken.
Monimutkaiset ratkaisut kohtasivat monimukaisia haasteita
Ratkaisujen toteutusten aikana ilmeni useita haasteita. Monet niistä viivästyivät ratkaisun uudelleensuunnittelutarpeen, hankintoihin ja lupiin liittyvien haasteiden, kausiluonteisten rajoitusten tai odottamattomien teknisten ristiriitojen vuoksi. Joitakin suunnitelmia jouduttiin yksinkertaistamaan budjetissa pysymiseksi, sillä ratkaisujen monimutkaisuus ja kustannukset usein aliarvioitiin. Useissa tapauksissa viranomaisten, rakennusyritysten ja suunnittelijoiden rajallinen kokemus luontopohjaisista ratkaisuista hidasti edistymistä entisestään. Haasteista selviydyttiin pääasiassa mukautuvilla ja joustavilla lähestymistavoilla, kuten vaiheittaisella käyttöönotolla, joka mahdollisti edistymisen budjetti- ja teknisistä rajoituksista huolimatta. Projektit muokkasivat suunnitelmia toteutuksen aikana, skaalasivat ratkaisuja pienemmiksi tai vaiheittaisiksi budjettien mukaisiksi ja varmistivat tarvittaessa lisärahoitusta.
Pääsuositukset ovat selkeät: vahvan yhteistyön ja mukautuvien toteutustapojen edistäminen, sekä varhaisen suunnittelun, suunnittelun yksityiskohtien ja hankintakäytäntöjen parantaminen. On erittäin tärkeää panostaa enemmän paikan päällä tehtäviin tutkimuksiin, mallintamiseen ja realistiseen budjetointiin sekä varmistaa selkeä viestintä ja koordinointi koko prosessin ajan. Samalla on tärkeää välttää suunnitteluvaiheiden kiirehtimistä, monimutkaisuuden aliarviointia tai vajaaseen tietoon luottamista. Kaiken kaikkiaan kokemukset korostavat joustavuuden, kuntien, teknisten kumppaneiden ja urakoitsijoiden välisen vahvan yhteistyön sekä jatkuvan oppimisen merkitystä monimutkaisia luontopohjaisia ratkaisuja toteutettaessa.
Tietoisuuden ja kokemusten jakaminen
Koko prosessin aikana järjestettiin useita kansainvälisiä tapahtumia tietoisuuden lisäämiseksi ja eri maiden sidosryhmien tavoittamiseksi. Yhteensä tapahtumiin osallistui yli 200 henkilöä muun muassa eri kunnista, ympäristöjärjestöistä, infrastruktuuritoimittajista ja suunnitteluyrityksistä. Palaute oli positiivista, ja tapahtumat lisäsivät osallistujien keskuudessa tietämystä ja oppimista luontopohjaisista ratkaisuista, niiden moniulotteisista hyödyistä ja erilaisista tavoista yhdistää digitaalisia ratkaisuja.
Tuloksista ja kokemuksista viestittiin myös esimerkiksi artikkeleiden, lehdistötiedotteiden ja videoiden kautta. Itse ratkaisujen käyttöönoton lisäksi viestintä on avainasemassa vastaavien ratkaisujen laajemman käyttöönoton edistämisessä, parhaiden käytäntöjen jakamisessa ja auttamaan muita välttämään vastaavia sudenkuoppia. Nämä kokemukset on koottu avoimesti saatavilla olevaan ratkaisukäsikirjaan.
Koska jotkin prosessin viivästykset johtuivat rajallisesta luontopohjaisten ratkaisujen asiantuntemuksesta, on erityisen tärkeää lisätä tietämystä ratkaisujen tarkoituksesta, siitä, miten niitä rakennetaan ja miksi ne rakennetaan juuri niin kuin ne rakennetaan. Asiantuntemusta tarvitaan monialaisesti, koska niiden sisällyttäminen rakennettuihin ympäristöihin kattaa useita sektoreita ja osastoja, kuten infrastruktuurin, liikenteen, maisemoinnin ja hulevesien hallinnan.
Näkymä tulevaisuuteen
Osa luontopohjaisista ratkaisuista ovat jo osoittautuneet tehokkaiksi tulvariskin vähentämisessä, vedenlaadun parantamisessa ja laajempien hyötyjen tuottamisessa, kuten kaupunkitilojen parantamisessa, luonnon monimuotoisuuden ja yleisen tietoisuuden lisäämisessä. Lisätietoja ratkaisujen pitkän aikavälin tehokkuudesta saadaan seuraavien vuosien aikana, samoin kuin kokemuksia kunnossapidon helppoudesta. Tähän mennessä saadut kokemukset toivottavasti auttavat parantamaan mahdollisia tulevia luontopohjaisten ratkaisujen toteutuksia.
Samankaltaisia ratkaisuja on jo harkittu osassa osallistuvissa kunnissa. Esimerkiksi pysäköintialueratkaisu on toiminut inspiraationa muille hulevesien hallintaratkaisuille Porissa, ja Tallinnan ratkaisu edustaa Viron suurinta laatuaan olevaa luontopohjaisen hulevesiratkaisua – jos se toimii suunnitellusti, Tallinna ja muut kaupungit voivat seurata esimerkkiä ja ottaa käyttöön vastaavia ratkaisuja.
Lähteet:
Kõiv, K., Annus, I., Kändler, N., Truu, M., Kaur, K., & Suits, K. (2024). Smart Nature-Based Solutions for Stormwater Management in Urban Areas—An Analysis of Pilot Cases. Engineering Proceedings, 69(1), 18. https://doi.org/10.3390/engproc2024069018
Artikkeli on kirjoitettu osana MUSTBE-hanketta, joka on osarahoitettu Euroopan unionin Interreg Central Baltic-ohjelmasta. MUSTBE-hankkeessa kehitettiin seitsemän luontopohjaista hulevesipilottiratkaisua neljässä keskisen Itämeren maassa, tavoitteenaan parantaa hulevesien käsittelyä ja hallintaa yhdistämällä luontopohjaiset hulevesiratkaisut digitaalisten ratkaisujen kanssa.
