Tutkitaan: Logistiikkaketjujen riskienhallinnan malli
Logistiikkaketjun tavoitteena on kuljettaa kolli mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti paikasta A paikkaan B. Turvallisuuden muodostaessa kaikissa liikennemuodoissa toiminnan peruspilarin, määrittelemme tutkimuksessa logistiikkaketjun ja sen eri osa-alueet lukuisine vuorovaikutussuhteineen käyttötapauslähtöisesti. Näin pääsemme pragmaattisen prosessikuvauksen kautta kartoittamaan nykyisen toimintatavan heikkouksia ja etsimään ratkaisukeinoja yhdessä tutkimuskumppaneiden kanssa.
Älymeri-hankkeen lopputuotoksena luotu käyttötapauslähtöinen logistiikkaketjun malli on geneerisyydessään ylös skaalautuva ja sitä tullaan hyödyntämään Satakunnassa sekä kuljetusketjujen dynaamisessa riskienhallinnassa, että prosessien suunnittelussa.
Satakunnassa teollisuuden rakennemuutos haastaa digitalisaation ja uusien teknologioiden hyödyntäjät vastaamaan edessä oleviin kysymyksiin. Digitalisaatiosta ja teknologian hyödyntämisestä puhutaan paljon, mutta kuinka niiden tuottama lisäarvo kyetään hyödyntämään.
Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee kustannustehokkaita, turvallisia ja toimivia logistisia ketjuja ja liikenneyhteyksiä. Meriväylät ja mantereen jatkoyhteydet ovat satamien kannalta keskeisiä. Meriväylät ovat Satakunnalle merkittävä reitti maailmalle. Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen edellyttää digitalisaation hyödyntämistä kuljetusmuotojen kehittämisessä. Vientiteollisuuden tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin turvallinen, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen logistiikkaketju. Ympäristölainsäädännön kiristyvät vaatimukset edellyttävät logistiikkaketjun kokonaisvaltaista ymmärrystä, joka saavutetaan tarkastelemalla merenkulkua kiinteänä osana laajempaa tiedonkulun ja toimintojen kokonaisuutta.
Käyttötapausesimerkkinä käytetään sahatavaran kuljetusta Rauman satamasta käyttötapauksen määrittämään eurooppalaiseen satamaan. Logistiikkaketjun tiedonkeruu käsittää mm. ajankäytön jakaantumisen ja tiedonkulun tilaus-toimitusketjussa. Seuraavaksi käyttötapaukselle luodaan kuljetusketjun järjestelmätekniikkaan perustuva systeemitason malli. Mallin analysoinnin jälkeen kartoitetaan prosessin kehityskohteet. Logistiikan prosessissa kehittämiskohteet sijoittuvat useimmiten tiedonkulkuun, tilannetietoisuuteen ja nivelvaiheiden prosesseihin, kuten terminaalitoimintoihin.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittyneen merilogistiikan prosessin ymmärtäminen ja määrittäminen Satakunnan teollisuuden hyödynnettäväksi. Digitalisaatiota hyödyntävissä prosesseissa teknologia muokkaa ihmisen roolia ja kuljetusketjun rakennetta. Satakunnan teollisuudelle kehitetty logistisen prosessin riskienhallintamalli ja rakenteellinen viitekehys paljastavat tehokkaasti Itämeren alueen logistiikkaketjujen kehityskohteet. Laajasti sovellettavissa oleva kehittynyt merilogistiikan kuljetusketju mahdollistaa resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen tavaraliikenteen. Teknologiaa hyödyntävä tiedonsiirto ja kuljetusprosessin ennustettavuus minimoivat ympäristön kuormittumisen ja optimoivat ajankäyttöä.
Merilogistiikan kuljetusketjun integraatio digitaalisiin liikennepalveluihin on Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitelistalla. Tulevaisuuden kilpailukykyinen logistiikkapalvelu kykenee hyödyntämään lisäarvoa tuottavia teknologioita koko tilaus-toimitusketjun kattavasti.
Tiesitkö tämän?
Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti teollisuus tarvitsee uusia datatalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuja ja niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi ja liikennepalvelujen digitalisoimiseksi. Vastaavasti Satakunnan kestävän kasvun ohjelmassa painotetaan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen edellyttävän digitalisaation hyödyntämistä kuljetusmuotojen kehittämisessä. Vientiteollisuuden tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin turvallinen, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen ja ennustettava logistiikkaketju. SAMK on aktiivisella panoksella mukana kehitystyössä.
