Tarkastelussa MUSTBE:n ensimmäinen toimintavuosi

20.6.2024Meri-Maaria SaloUutiset

MUSTBE-projektin alkamisesta toukokuusta 2023 lähtien projektikonsortio on ahkerasti luonut pohjaa hankkeen onnistuneelle toteuttamiselle. Hulevesien saastumista estetään seitsemässä pilottikohteessa kehittämällä innovatiivisia monihyötyisiä hulevesien hallintajärjestelmiä. Seurantaohjelman, hankintaoppaan ja hankkeen luontopohjaisten ratkaisujen alustavien suunnitelmien laatiminen ovat joitakin hankkeen ensimmäisen vuoden aikana toteutetuista tehtävistä.

Kuvassa ränni, josta valuu paljon vettä.
Kuva: Hanna Kajander

MUSTBE-projektilla on kaiken kaikkiaan seitsemän pilottikohdetta neljässä maassa: Viimsi, Tallinna (Viro), Riika (Latvia), kaksi pilottia Porissa (Suomi), ja kaksi pilottia Söderhamnissa (Ruotsi). Toiminta aloitettiin asettamalla veden laadun lähtö- ja tavoitetasot, joiden perusteella lasketaan kunkin pilotin vaikutus veden laadun parantamiseen hankkeen päätyttyä. Tärkeimmät hankkeen kannalta merkitykselliset veden laatuparametrit ovat suspendoituneiden aineiden kokonaismäärä, patogeenit (e-coli), kokonaistyppi, hiilivedyt ja metallit. Kunkin pilotin parametrit valittiin valuma-alueen ja vastaanottavien vesistöjen erityispiirteiden perusteella.

Näiden tueksi seitsemässä pilottikohteessa toteutettiin kenttätutkimuksia. Nämä sisälsivät veden laatu- ja määränäytteitä kunkin pilottipaikan veden laadun perusparametrien selvittämiseksi sekä paremman käsityksen saamiseksi hulevesijärjestelmän ja vastaanottavien vesistöjen vaihteluista. Kerättyä tietoa käytettiin edelleen järjestelmien hydraulisten mallien rakentamiseen eri skenaarioiden suorituskyvyn analysoimiseksi. Lisäksi sitä käytettiin teknisten ratkaisujen suunnittelussa sekä paikkakohtaisten rasitteiden että edesauttajien havaitsemisessa.

Kuvassa yhdistettynä kaksi kuvaa, joissa mittauskeppi on ojassa.
Kenttätutkimuksia Porin ja Söderhamnin pilottikohteissa. (Kuvat: Marjatta Halme ja Juha Salonsaari)

Koska hanke ei sisällä pelkästään pilottikohteiden rakentamista vaan myös ratkaisujen tehokkuuden seurantaa, kehitettiin yhteinen seurantaohjelma yhtenäisen ja vertailukelpoisen seurantatiedon saamiseksi. Seurantaohjelma on jäsennelty tiettyjen ekosysteemipalveluiden ympärille, joita tarvitaan luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Ohjelma sisältää seurantatiheyden, seurantatekniikat ja mitatut parametrit tulosten oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Se ilmaisee, onko määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettu, sekä välittää tietoa hankkeen tehokkaan hallinnon ja täytäntöönpanon tukemiseksi.

Digitalisaation ja kokemusten jakamisen hyödyntäminen kestävään kaupunkien hulevesien hallintaan

Digitalisaatio on avainasemassa kaupunkien hulevesien monimutkaisten ​​käyttäytymismallien ymmärtämiseksi ja parhaiden ratkaisujen löytämiseksi siinä, miten kaupunkijärjestelmien vaikutusta Itämereen vähennetään. Siksi pilottikohteille perustettiin ja kehitettiin paikkatietojärjestelmän tietokanta. Tarkoituksena oli yhdistää saatavilla olevat tiedot karttoihin, jotta voidaan analysoida monivaaratekijöitä, kuten hulevesien määrää ja laatua, käytettävissä olevaa julkista tilaa, liikennetarpeita, kiinteistökehitystoimia, maan muotoa, virkistyskäyttöä ja niitä luontopohjaisten ratkaisujen hyötyjä, joilla ei ole markkina-arvoa. Raportti korostaa vahvan yhteistyön ja johtajuuden merkitystä muun muassa veteen liittyvässä tiedonhallinnassa. Lisäksi toimivassa paikkatietotietokannassa tulee painottaa sekä tiedon laatua että tiedonhallintaa. Hankkeen tietokanta sisältää tietoa julkisista ja kunnallisista lähteistä ja sitä päivitetään koko hankkeen ajan.

Teknisen työn lisäksi Riikassa järjestettiin kaksipäiväinen tapahtuma luontopohjaisten ratkaisujen pilottikonseptien parantamiseksi. Tilaisuus koostui projektikonsortion ulkopuolisista asiantuntijaesityksistä sekä avoimista kokemusten jakamis- ja aivoriihityöpajoista, joissa luotiin ja esiteltiin pilottien parhaita ratkaisuideoita. Tämän tuloksena kaikille piloteille analysoitiin ja kehitettiin edelleen useita mahdollisia ratkaisuja.

Eteneminen seuraavaan vaiheeseen: hankinnasta toteutukseen

Pilottikohteiden tulevien hankintaprosessien tueksi aloitettiin oppaan laatiminen luontopohjaisten hulevesikäsittelyratkaisujen hankintojen valmisteluun. Se sisältää esimerkiksi sidosryhmien määrittelyn ja niiden kanssa kommunikoinnin, tekniset ja pätevyysvaatimukset, hankintatavan valinnan ja ohjeet hankintadokumentaation laatimiseen. Opas päivitetään saatujen kokemusten ja oppien perusteella kunkin projektijakson jälkeen.

Tämän jälkeen kullekin pilottikohteelle laadittiin alustavat tekniset suunnitelmat. Alustavat suunnitelmat valittiin monitavoite- ja kustannus-hyötyanalyysien tulosten perusteella taloudellisesti järkevimmän luontopohjaisen ratkaisun määrittämiseksi sekä sen tehokkaimman maankäytön varmistamiseksi ja sidosryhmien, kuten teiden ja kiinteistökehittäjien, välisten ristiriitojen minimoimiseksi. Ratkaisun tehokkuutta ja vaikutusta arvioitiin käyttämällä neljää mahdollista hyötyä – tulvien vähentäminen, veden laadun, kansanterveyden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä kaupunkien lämpösaarekeilmiön vähentäminen. Kaikkien hankkeessa suunniteltujen investointien todettiin olevan kustannus-hyötysuhteeltaan positiivisia – eli toteutetut älykkäät luontopohjaiset ratkaisut tuottavat enemmän hyötyä kuin investointeja 30 vuoden aikana.

Alustavien suunnitelmien valmistelujen jälkeen hanke voi edetä yksityiskohtaisiin suunnitelmiin ja rakennushankintoihin. Lisäksi luontopohjaisille ratkaisuille laaditaan huoltokäsikirja. Ratkaisujen rakentaminen seuraa perässä.

Kohderyhmien sitouttamista rajat ylittävään viestintään

Viestintä on avainasemassa hankkeen tiedon levittämisessä kohde- ja sidosryhmille. Hankkeesta on julkaistu useita uutisia, artikkeleita, lehdistötiedotteita ja media-artikkeleita. Projektikumppanit ovat olleet aktiivisesti mukana ja edistäneet hanketta erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi ensimmäinen rajat ylittävä kohderyhmiä tukeva ja sitouttava tapahtuma järjestettiin Tallinnassa. Tapahtumassa keskityttiin tiedonvaihtoon ja projektin tähänastisen edistymisen jakamiseen.

Kuva seminaarin yleisöstä takaapäin.
Tapahtumassa oli kaikkiaan yli 30 osallistujaa Virosta, Suomesta, Ruotsista ja Latviasta. (Kuva: Hanna Kajander)

Viestintää jatketaan aktiivisesti koko hankkeen ajan. Toinen kansainvälinen tapahtuma järjestetään 1.–2. lokakuuta Porissa – kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan asiantuntijaesityksiä hulevesiin liittyvistä teemoista! Ohjelma ja rekisteröitymislomake löytyvät täältä.

Lue lisää:

Jaa artikkeli

Lisää aiheesta

Lue myös