Tutkitaan: Merilogistiikan tutkimusfoorumi
Meriverkostopäivä kokosi meriklusterin ammattilaiset, yritykset, opiskelijat ja paikalliset oppilaitokset SAMKin Rauman kampukselle Merimäelle 9.11.2023. Merilogistiikan tutkimusfoorumi järjestettiin toista kertaa osana Rauman Meriverkostopäivää.
Merilogistiikan tutkimusfoorumi on Merilogistiikan tutkimuskeskuksen järjestämä osatapahtuma, joka tarjoaa katsauksen tutkimuskeskuksen toimintaan, sen saavuttamiin tuloksiin sekä tuleviin tutkimuksiin ja niistä odotettuihin tuloksiin. Osalle keskuksen hankkeista foorumi toimii loppuseminaarin muodossa.
Tutkimus tuottaa tuloksia olemassa oleviin ongelmiin
Merilogistiikan tutkimuskeskuksen hankekanta on tällä hetkellä neljä miljoonaa euroa. Tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja tuote- ja palvelukehitystä tehokkuuden, turvallisuuden sekä sinisen ja vihreän kasvun parissa. Tavoitteena on tehostaa logistiikkaketjujen toimintaa ja merenkulun turvallisuutta.
Tutkimuksessa tärkeää on mennä ongelma edellä. Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnassa näkyykin vahva yhteistyö yritysten ja opetuksen kanssa ja näiden tarpeiden huomioiminen. Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola toi esille puheenvuorossaan hankkeiden olevan työkaluja ratkaisujen saamiseksi. Hyviä esimerkkejä jo saavutetuista tuloksista, yhteinen olemassa olevan tarve huomioiden, olivat tutkimusfoorumissa esitellyt MeriLoki, ÄlyMeri, LaivaDigiLab ja Seaside Campus -hankkeet.
MeriLoki -hankkeessa on ollut useita eri tavoitteita näihin ovat liittyneet mm. Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnan vahvistaminen, maakunnallisen toiminnan vahvistaminen ja simulaatioiden käytön lisääminen ja parantaminen. Hankkeen päätyttyä Merilogistiikan tutkimuskeskus on saanut vahvan jalansijan merilogistiikan tutkimuksessa ja SAMKin Rauman kampuksella sijaitsevaa merenkulun simulaattorien käyttöä on monipuolistettu. Tästä tuloksena on myös alkava uusi hanke MARILAB, joka on Merilogistiikan tutkimuslaboratorion kehittämis- ja investointihanke.
ÄlyMeri-hanke tuotti logistiikkaketjujen riskienhallinnan mallin, jonka avulla Satakunnan logistiikkaketjujen vikasietokykyä parannettiin. Yksi toiminnan tehostamiseen liittyvä tekijä oli tiedon rajaaminen. Tietoa on saatettava tarjolle rajattuun määrään alustoja, joille tarjotaan pääsyä nykyistä laajemmalle määrälle ketjun toimijoita.
– Kaikkeen tekemiseen sisältyy riskejä eikä niitä voi välttää. Riskejä voi kuitenkin hallita ja ne pitää tunnistaa. osoitimme ÄlyMeri-hankkeessa käyttötapauskohtaisesti tapoja hyödyntää uusia teknologioita logistiikkatoimintojen tehostamiseksi ja vikasietokyvyn turvaamiseksi, ÄlyMeri-hankkeen tutkija Janne Lahtinen esitteli.
LaivaDigiLabissa keskityttiin laivojen sähköisten järjestelmien ennakkotestaamisen toimintakonseptiin. Yksi järjestelmä voi sisältää kymmeniä alajärjestelmiä. Mitä tapahtuu, kun yhtä järjestelmää pitää muuttaa? Hankkeen projektipäällikkö Hanna Kajander avasi saatuja tuloksia. Hanke on koonnut hyvät käytänteet ja havainnot laivojen sähköisten järjestelmien ennakkotestaamisesta myös videolle.
Seaside Campus konsepti tiivisti ammatillisen korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä edisti maakunnallisesti merkittävän teollisuudenalan kasvua ja kilpailu- ja uusiutumiskykyä innovoimalla uudenlaisia joustavia kouluasteet ylittäviä koulutuspolkuja. Sen päämääränä oli osaavan työvoiman saatavuuden lisääminen Rauman seudun meriteknologiayrityksissä. Hankkeen projektipäällikkö Teppo Lundell esitteli saatuja tuloksia ja tehtyjä toimenpiteitä. Kärjeksi hän nosti viestinnän. Seaside Campus onkin hieno esimerkki viestinnän voimasta osana tutkimus- ja kehittämistyötä. Saimme kuulla Seaside Campuksen Instagram-viestinnästä sekä Meripodcast – juttusarjasta.
Seaside Campus Meripodcast on podcastmuotoinen juttusarja urapoluista, jotka avaavat meriklusterin mahdollisuuksia ja monimuotoisuutta eri toimijoiden näkökulmista. Podcast-vieraana kuullaan meriteollisuuden ammattilaisia. Podcast on hyvä esimerkki eri koulutusasteiden yhteistyöstä koulutuksen eteen, sillä se on toteutettu yhdessä WinNovan kanssa. Uudenlaista viestimistä yhteistyöyritysten kanssa nähtiin Instagramissa, kun Seaside Campuksen brändilähettiläät viestivät meriklusterista ja kesäisestä Raumasta Seaside Campus Instagramiin kesätyöjaksonsa aikana.
Uutta tutkimusta
Myös uudet tutkimushankkeet pääsivät loistamaan tutkimusfoorumissa. Aiheina nousivat esille erityisesti vihreä kasvu, kestävä kehitys ja digitalisaatio.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja energian säästö merilogistiikassa on ollut jo pidempään polttava puheenaihe. Digitaalisuus ja vihreä kasvu haastavat ja toisaalta tuovat uusia mahdollisuuksia koko logistiikkaketjun kehitykselle osana globaalia kokonaisuutta. Kansainvälinen ympäristölainsäädäntö ja kansalliset linjaukset asettavat uusia vaatimuksia haitallisille päästöille. Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa tähän aiheeseen pureudutaan SustainableFlow ja UUPO-hankkeissa.
SustainableFlow:ssa kehitetään seitsemän hankepartnerin voimin käytännön toimia ja digitaalisia työkaluja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja energian säästämiseen satamissa. UUPOssa kartoitetaan ja lisätään satakuntalaisten merilogistiikan pk-yritysten osaamista uusien polttoaineiden saralla.
Uutta ja erilaista lähestymistapaa vihreässä kasvussa edustaa myös uusi MUSTBE-hanke, joka tuo ympäristötekniikan meriklusteriin. Hankkeessa kehitetään monikäyttöisiä ratkaisuja kaupunkien hulevesien käsittelyyn, suunnitteluun ja hallintaan.
Uutta ja innoittavaa on luvassa myös digitaalisten hankkeiden saralla. Suomessa otetaan käyttöön uusi merenkulun tietohallintajärjestelmä NEMO, joka tulee olemaan kansallinen "single window" meriliikenteen ilmoitusten antamiseksi ja korvaa nykyisen Portnet-palvelun. NEMO CEF-hankeella varmistetaan järjestelmän toteutuksen resurssien riittävyys sekä mahdollistetaan lisäarvopalveluiden toteuttaminen. Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee kestävän kehityksen mukaista tutkimus- ja kehittämistyötä tässä isossa hankkeessa osatoteuttajana.
Myös Merilogistiikan tutkimuskeskus jatkaa kehitystään. Tutkimuskeskuksen yhteyteen perustetaan tutkimuslaboratorio simulaattori-investoinneilla. MARILAB-nimellä kulkevan hankeen aikana simulaattorissa tehdään päästövähennyksiä ja energiatehokkuutta edistäviä demonstraatioita merilogistiikan teemoissa. Toiminta vakiinnutetaan päästövähennyksiä edistävänä uutena ratkaisuna.
Tutkimusta tehdään ihmisille
Tutkimustyö Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa ei ole pelkästään digitaalisuutta tai vihreää kasvua. Kaikissa tutkimuskeskuksen hankkeista näkyy pyrkimys edistää merilogistiikan parissa työskentelevien yritysten tuottavuutta myös työhyvinvoinnin sekä toimivien ja turvallisten työympäristöjen osalta.
Näitä tavoitteita varten tutkimuskeskuksessa on ollut myös aiheeseen perehtynyt SataMieLo-hanke. Projektissa luotiin konsepti satakuntalaisille yrittäjille ja pk-yrityksille toiminnan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin varmistamiseksi. Projektia tutkimusfoorumissa taustoittanut projektipäällikkö Antti Värre kiteytti hankkeen hyvin lauseeseen: SataMieLo on mielen logistiikkaa.
Merilogistiikan tutkimusfoorumi oli onnistunut katsaus alan ajankohtaisiin aiheisiin ja heijasteli myös Meriverkostopäivässä vierailleen futuristi Perttu Pölösen ajatusta osaamisen tärkeydestä tulevaisuuden identiteettiä rakentaessa.
