Työ merenkulun simulaattorien parissa on monipuolista ongelmanratkaisua

30.9.2021Uutiset

SAMK-kampus Rauman neljännestä kerroksesta löytyvät merenkulun simulaattorit. Simulaattoreihin kuuluvat Suomen ainoa 360 astetta kattava visuaalisilta, neljä 120 asteen komentosiltaa, yhdeksän ecdis-simulaattoriasemaa, radiosimulaattori asemineen sekä konevalvomo- ja konehuoneesta koostuva konehuonesimulaatiokokonaisuus.

Jari Kumlander seisoo merenkulun simulaattorin komentosillalla.
Parasta työssä simulaattorien parissa on Kumlanderin mukaan työn haastavuus ja ongelmanratkaisutilanteet.

Merenkulun simulaattorien teknisen osaamisen takana on järjestelmäasiantuntija Jari Kumlander. Hän on hoitanut SAMK-kampus Rauman simulaattoreita vuodesta 1999.

– Tulin alun perin SAMKiin vuoden määräaikaisella sopimuksella. Se sopimus on sitten venähtänyt tässä päälle pariksikymmeneksi vuodeksi, Kumlander naurahtaa.

Tietokoneet ja tekniikka ovat kiinnostaneet Kumlanderia jo nuoresta. Hän sai ensimmäisen kotitietokoneensa joululahjaksi vanhemmiltaan vuonna 1982.

– Muut pelasivat koneillaan ja kyllä minäkin vähän, mutta ohjelmointi alkoi kiinnostaa enemmän. Kokeilin kaikkea ja innostus oli valtava, kun sai jotain toimimaan, Kumlander muistelee.

Ennen SAMKiin tuloa Kumlander ehti työskennellä niin automaattivaraston ylläpitäjänä kuin tietokonekorjaajana.

– Korjasin koneita työkseni ja siinä oppi tuntemaan ja aavistamaankin mikä on ongelmana. Nykyään on jo niin maagiset kädet, että ongelma korjaantuu välillä sillä, kun tulen paikalle tai minulle soitetaan, Kumlander vitsailee.

3D mallinnuksena tehty leipä.
Vapaa-ajallaan Kumlander pitää 3D-mallinnusten tekemisestä. Ohjelmana hän käyttää Blender 3D:tä.

Tietokoneet ja tekniikka ovat Kumlanderille työn lisäksi tärkeä harrastus. Vapaa-ajallaan hän tekee erityisesti 3D-mallinnusta sekä videoeditointia.

– 3D-mallinnuksessa on mielenkiintoista nähdä miten ykkösistä ja nollista muodostuu jokin arkipäiväinen esine, vaikka tuoli. On myös jännittävää ajatella, että mallinnus on olemassa vain koneella. Se ei ole kopio mistään olemassa olevasta, mutta sitä ei myöskään olla tekemässä käytäntöön, Kumlander miettii.

Tekniikan kehitys on ollut huomattavaa

SAMKilla on pitkä historia merenkulun simulaattoreiden käytössä. Ensimmäinen simulaattori tuli Rauman kampukselle vuonna 1997.

Vanhassa simulaattorissa oli projektorit, joista kuvat heijastettiin. Niiden kuvamoodien ja värisävyjen saaminen kuntoon oli haastavaa. Myös kuvien asemointia piti korjailla usein ja se oli tarkkaa.

– Kuvat näyttivät helposti niin sanotusti mitä sattuu ja kohdistaminen oli hankalaa. Jos kuvat menivät yhtään päällekkäin niin reunoihin tuli valkoiset rajat, Kumlander muistelee.

Uudet simulaattorit tulivat remontoidulle Rauman kampukselle vuonna 2016. Uusia simulaattoreita on Kumlanderin mukaan helpompi käyttää, mutta toimintaperiaate on simulaattoreissa pysynyt samana. Vaikka toimintaperiaate onkin sama, on tekniikka tullut huimasti eteenpäin.

– Uudessa simulaattorissa on 55-tuumaiset näytöt, joita ei tarvitse säädellä, joten se on helpottanut paljon. Simulaattori on myös hyvin paljon todentuntuisempi. Ennen katseltiin lähestyvää pistettä ja odotettiin että koska se alkaa näyttää laivalta. Nykyään simulaattori toistaa meren roiskeetkin, Kumlander kuvailee.

Tulevaisuudessa Kumlander toivoo simulaattorien toimintaan vielä lisää teknisiä helpotuksia ja sujuvuutta.

– Pienempiin komentosiltoihin olisi hienoa saada 180 asteen näkymät. Se toisi taas lisää todentuntua, Kumlander toteaa.

Monipuolista ongelmanratkaisua

Simulaattorien yhteydessä on 150 tietokonetta ja niiden tulee toimia yhdessä. Simulaattorin ongelmat voivat olla joko simulaattoripohjaisia tai Windows-pohjaisia.

– Simulaattoripohjaisessa ongelmassa jokin tieto ei mene tietokoneella oikein. Silloin simulaatio ei näytä siltä miltä pitäisi tai tietokoneet eivät toimi yhdessä. Windows-pohjaisessa ongelmassa kone yleensä jämähtää tai tulee virheilmoitus. Simulaattoripohjainen ongelma on yleensä helpompi ratkaista, mutta se vaatii hyvää simulaattorin tuntemista. Ongelmatilanteessa yhdelle koneelle simulaattorin uudelleenasennus on melko helppoa, Kumlander kertoo.

Simulaattorien ylläpitoon ei ole varsinaista koulutusta, joten paljon on opittu myös kantapään kautta. Kumlanderin isotöisin urakka simulaattoreiden suhteen on ollut koko simulaattorin uudelleenasennus, kun järjestelmä sammutettiin väärin.

– Väärinsammutus oli useamman sattuman summa. Simulaattorin palvelimen kovalevy olisi pitänyt varmuuskopioida kahdessa eri osassa, mutta toinen jäi huomioimatta. Selväähän se oli, ettei ohjelma voi puolikkaana toimia. Silloin uudelleenasentaminen ja simulaattorin toimintaan saaminen kesti kaksi viikkoa. Nykyään samaan hommaan menisi noin kaksi tai kolme päivää eli kyllä tässä on tullut myös kehityttyä vuosien varrella, Kumlander sanoo.

Juuri työn haastavuus ja ongelmanratkaisu ovat Kumlanderista parasta työssä simulaattorien parissa.

– Pidän ongelmanratkaisusta ja erityisen hyvä mieli työpäivänä tuleekin, jos saan ratkaistua jonkin ongelman, jota muut ovat miettineet, mutta eivät ole saaneet ratkottua. Se haastaa, Kumlander päättää.

Jaa artikkeli

Lisää aiheesta

Lue myös