Satakunnan merilogistiikan toimijoiden vihreää siirtymää vahvistetaan tuottamalla tutkimustietoa merilogistiikan uusien polttoaineiden ominaisuuksista
Satakuntalaisella merilogistiikan toimijakentällä on vahva pyrkimys hiilineutraaliuteen. Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa kartoitetaan ja lisätään satakuntalaisten merilogistiikan pk-yritysten osaamista uusien merilogistiikan polttoaineiden saralla. UUPO- hanke tutkii uusien polttoaineiden kestävää käyttöä ja mahdollisuuksia, käyttäen esimerkkitapauksina laivanrakennuksen ja satamien toimintaympäristöä. Tutkimuksen tuotoksena laaditaan tietopaketti merilogistiikan uusista polttoaineista Satakunnan meriklusterin käyttöön. Hanke rahoitetaan Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen rahastosta (AKKE).
Lähivuodet ja niiden mukana tulleet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaikuttavat suuresti myös satakuntalaiseen merilogistiikkaan. Toimijat ovat jo pitkään pohtineet ja yrittäneet ennustaa tulevaa koskien tulevaisuuden valintoja merilogistiikan polttoaineissa. Asia ei ole yksiselitteinen vaan valinnalla on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristön lisäksi toimijoiden liiketoimintaan ja ihan konkreettiseen jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan. Satakuntalaisilla merilogistiikan toimijoilla on vahva tahtotila ja halu vihreään siirtymään, mutta pelkällä tahdolla sitä ei tehdä. Vihreä siirtymä vaatii oikein onnistuakseen pitkäjänteistä asioiden työstämistä ja pohdintaa sekä monipuolista osaamista uusista merilogistiikan polttoaineista. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan se on vienyt ja tulee viemään paljon resursseja merilogistiikan toimijoilla.
Merilogistiikan tutkimuskeskus haluaa osallistua tämän ratkaisun löytymiseen tutkimalla merilogistiikan mahdollisuuksia uusissa polttoaineissa. Tutkimustyössä muun muassa kartoitetaan eri polttoainevaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.
Merilogistiikka on Satakunnassa erittäin merkittävässä asemassa niin elinkeinoelämän toimivuuden kuin huoltovarmuuskokonaisuuksienkin kannalta. Merilogistiikka vaikuttaa logistiikan toimivuuteen maakunnassa monella eri tasolla, ja vaikutukset ulottuvat myös maakunnan rajojen ulkopuolelle. Merilogistiikka työllistää paljon ihmisiä eri alojen osalta ja esimerkiksi satamien kokonaisuudet omina yksikköinä ovat maakunnan iso työllistäjä.
Polttoainekysymys ei ole yksiselitteinen
Pohdittaessa merilogistiikan uusien polttoaineiden valintaa, on valitun vaihtoehdon lisäksi pohdittava aivan käytännön tasolla, miten mikäkin kokonaisuus on mahdollista. Esimerkiksi missä reittinsä varrella laiva voi seuraavan kerran tarvittaessa tehdä polttoainetäydennyksen, miten kyseisen polttoaineen kulutusmäärä vaikuttaa reitin suunnitteluun ja mitä muutoksia tarvitaan satamien infraan, jotta voidaan tuottaa kussakin oikeaa polttoainetta oikealla resurssilla. Uudet polttoaineet eivät koske vain merellä ajavia laivoja vaan myös mantereilla olevia satamien toimintoja. Meillä on Satakunnassa kaksi merkittävää satamaa, jotka molemmat ovat profiloituneet erilaisiksi toisistaan. On pohdittava, miten tämä huomioidaan mietittäessä tulevaisuuden päätöksiä merilogistiikan uusissa polttoaineissa. Entäpä Harjavaltaan nouseva vedyn tuotantolaitos, mitä mahdollisuuksia tämä tuo maakuntaan merilogistiikan uusien polttoaineiden osalta?
Kysymyksenä on myös, voiko uusia polttoainevaihtoehtoja käyttää laivoissa, joiden rakenne tukee muita kuin uusia merilogistiikan polttoaineita, ja miten tuo siirtymä voidaan mahdollistaa kyseisissä laivoissa. Vedyssä kysymykseksi tulee, minkälaisen reitin ajaviin laivoihin se käytännössä soveltuu vai soveltuuko lainkaan. Onko vedyn helpolla syttymisellä vaikutusta? Sähkö on tehnyt vahvasti murrostaan maanteille, voisiko se tehdä saman myös merellä? Entä voisiko ydinjätteen uudelleen käyttäminen olla mahdollisuus? Entäpä LNG, metanoli tai ammoniakki? On myös tärkeä pohtia, mikä polttoaineista toimii parhaiten siirtymäajan polttoaineena, ja millaisella innovaatioilla on oikeasti mahdollista päästä lähimmäksi nollapäästöisyyttä mahdollisimman kustannustehokkaasti huomioiden koko prosessi polttoaineen tuotannosta kuljetukseen, varastointiin ja käyttämiseen. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyötä sekä laajaa yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa haasteiden ratkaisemiseksi.
Vihreä siirtymä asiana on upea ja kaunis, mutta erilaisten fossiilittomien polttoaineiden vaikutukset ovat kemian lisäksi myös liiketaloudellisia ja imagollisia kysymyksiä merilogistiikan toimijayrityksille. Puhuttaessa Satakunnasta ei voi myöskään unohtaa tai mitenkään sivuuttaa meren olosuhteita talvisin ja siitä johtuvia muutoksia polttoaineen kulutuksessa verrattuna esimerkiksi kesäaikaan.
UUPO-hanke pyrkii kartoittamaan ja tutkimaan tätä asiakokonaisuutta mahdollisimman monelta näkökulmalta antaen merilogistiikan toimijoille erilaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia huomioitavaksi toimintansa tueksi, ja liiketoiminnan strategisiin päätöksiin.
