Edistysaskeleita: Satakunnan logistiikkaketjuista entistä ympäristöystävällisempiä uusilla hankkeilla

Satakuntalaisten logistiikkayritysten tuottavuus ja hyvinvointi nousuun

SataMieLo-hankkeen tarkoitus on selvittää Satakuntalaisen tavarankuljetuslogistiikka-alan pk-yritysten työhyvinvoinnin ja muutoskyvyn tarpeita. Lisäksi luodaan konsepti toimijoiden tuottavuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi muutoksissa. Hankkeen parissa vuoden alussa aloittanut projektitutkija Kati Levola kertoo hankkeen rakentumisesta.

– Tarkoitus on aluksi kartoittaa satakuntalaisten logistiikkayritysten tarpeita työhyvinvointiin liittyen, sitten voidaan lähteä tekemään koulutussarjaa ja työnohjausta. Yrityksistä valitaan muutama henkilö, joiden kanssa tehdään tavoitteellisesti töitä. Saadaan heille työhyvinvointiin liittyvää osaamista, joka toivon mukaan lähtee leviämään eteenpäin, Levola kertoo.

Työhyvinvointia järjestelmällisesti lisäävillä toimilla pyritään parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, sillä työhyvinvoinnilla on valtava merkitys myös taloudellisesti. Levola peräänkuuluttaa ihmisten tahtotilaa.

– Pelkästään teknisesti tai poliittisesti ei voida asioita ratkaista, vaan on saatava se ihmisten innostus siihen asiaan mukaan. --- Koulutus on melko osallistavaa, ei vain luennointia, joten osallistujat pääsevät mukaan miettimään, Levola tiivistää.

Logistiikkaketjussa on erilaisia toimijoita esimerkiksi satamasta kuljetukseen ja kuljetuksesta teollisuuspuistoon. Hanke yrittää tavoittaa mahdollisimman useita toimijoita, myös rajapinnoilla. Lähtötilanteen perusteella selvitetään aidot tarpeet, joiden mukaan koulutukset rakennetaan. Muuttuva maailma ja uudet käytännöt aiheuttavat muutoksia, ja tällöin katseiden tulisi kääntyä yrityksen muutoskyvykkyyteen.

– Kiertotalous, ympäristöasiat, vihreä siirtymä ynnä muut aiheuttavat omaa haastettaan yrityksissä ja muutoksia tulee välttämättä. Miten niihin muutoksiin suhtaudutaan? Siihen ei pysty vaikuttamaan pelkästään faktoilla, vaan vaaditaan nimenomaan työnohjausta ja työhyvinvoinnista huolehtimista. Kun ihmisillä on turvallinen ja hyvä olo, muutoksetkaan eivät tunnu ylitsepääsemättömiltä, Levola muistuttaa.

Digitalisaatio tukena nyt ja tulevaisuudessa satakuntalaisissa logistiikkaketjuissa

SaLoDi-hanke selvittää satakuntalaisten logistiikkaketjujen digitalisaation hyödyntämisen nykytilaa ja mahdollisuuksia. Projektin tavoitteena on lisätä huoltovarmuutta ja ympäristöystävällisyyttä, mikä tuo toiminnan tehostumista ja kilpailuetua. Hanke pyrkii tuomaan logistiikkatoimijat ja datan yhteen. Projektipäällikkö Susan Råberg-Vikkulan työpäivät kuluvat niin projektisuunnittelun, organisoinnin kuin elinkeinoelämän edustajien tapaamistenkin parissa. Råberg-Vikkula iloitseekin hyvästä vastaanotosta.

– Ne ovat olleet hienoja hetkiä, kun huomaa eri tahoilla olevan sama halu saada yhteinen kokonaisuus. Ei tarvitse lähteä enää viemään eri tahoille, vaan kaikilla on sama visio siitä, että tällainen on tarpeellinen ja tällainen halutaan. On ollut helppoa näiden eri tahojen kanssa luoda kontakteja ja yhteistyötä. --- Digitalisaatio kuitenkin on nyky-yhteiskunnassa sellainen polttava asia. Se on tulevaisuutta, ja se nähdään liiketoiminnassa hyvänä. Siihen ollaan ajatustasolla valmiita, Råberg-Vikkula kertoo.

Digitalisaation hyödyntäminen lisää paitsi kustannustehokkuutta, myös ympäristöystävällisyyttä. Kun toimija tietää mitä tapahtuu, missä ja milloin, informaatiota voidaan hyödyntää pohdittaessa ympäristölle myönteisiä toimintatapoja. Käytännössä tämä voi merkitä esimerkiksi turhan odottelun vähenemistä, minkä myötä polttoaineen kulutus ja päästöt laskevat.

Jokainen toimija voi panostaa ympäristöasioihin, ja alkuun voi päästä pieniltäkin tuntuvista asioista. Ympäristöystävällisyys on läsnä myös Råberg-Vikkulan työ- ja arkipäivissä.

– En tulosta juurikaan mitään ja teen paljon etätöitä. Pyrin sopimaan tapaamiset aina samalle päivälle. Organisoin päiviä niin, että etänä tekee sellaisia työtehtäviä, ettei tarvitse lähteä liikkeelle. Eli projektissa ja itsellänikin ympäristöystävällisyys on ihan arjen tekoja ja valintoja, hän pohtii.

Satakunnan saavutettavuus joukkoliikenteellä niin maakunnan sisältä kuin ulkoakin

SataMaa eli Maailmalta Satakuntaan ja Satakunnasta maailmalle -hankkeessa pyritään selvittämään maakunnan joukkoliikenteen tila ja tulevaisuuden näkymät. Päämääränä on joukkoliikenteen parempi saavutettavuus ja korkeampi käyttöaste, minkä myötä tultaisiin lähemmäs ilmastotoimien tavoitteita. Projektissa tutkitaan myös kaukoliikennepilotin mahdollisuuksia Satakunnassa. Projektipäällikkö Iira Ostamon työpäiviin kuuluu projektinhallinnan lisäksi muun muassa viestintää. Viime vuonna toteutettu kuluttajille suunnattu kysely sai yli tuhat vastausta, mutta vastausten kattavuus osoittautui haasteeksi.

– Pohjois-Satakunnasta tuli aika heikosti vastauksia eli aluksi ei saatu tarpeeksi kattavaa aineistoa. Projektin työntekijät olivat haastateltavana Kankaanpään seutu -lehdessä, jotta hanke saisi näkyvyyttä ja kysely vastauksia myös Pohjois-Satakunnassa, Ostamo kertoo.

Hankkeen tavoitteena on pohtia, miltä joukkoliikenteen pitäisi näyttää tulevaisuuden Satakunnassa. Kuluttajakyselyillä selvitettiin käyttäjien kokemusta tilanteesta ja kehitysmahdollisuuksista. Teemahaastattelut kuntien, kauppakamareiden ja yrittäjäjärjestöjen edustajien kanssa tuovat ilmi alueen toimijoiden näkemystä. Tarkastelun kohteena ei ole pelkästään Satakunnan sisällä tapahtuva liikenne, vaan myös meiltä maailmalle ja toisinpäin.

– Miten täältä pääsee pois ja takaisin, jos käy töissä toisessa kaupungissa, erityisesti Satakunnan ulkopuolella. Pystyisikö liikkumaan julkisilla? Yksi osa on selvittää nykytilannetta ja sitä, miten liikenteen halutaan toimivan tulevaisuudessa. Toinen on digitaalisuus eli millaisia digitaalisia ratkaisuja on käytössä, ja voidaan ottaa käyttöön, Ostamo selventää.

Digitaaliset ratkaisut ovat avainasemassa, jotta joukkoliikenne saataisiin mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi. Moni kyselyyn vastanneista kertoi valitsevansa oman auton muun muassa helppouden takia. Korona-aika on lisännyt tyytymättömyyttä. Suuri kysymysmerkki onkin, kuinka saada joukkoliikenteestä tarpeeksi houkuttelevaa. Potentiaalinen vastaus esimerkiksi taajamien tai isojen väylien ulkopuolella oleville kuluttajille voisi olla kutsuohjattu liikenne.

– Ilmoittaisit, että maanantaina pitää olla kello 8 Porin keskustassa ja tämä on lähtöosoite. Onko esimerkiksi jokin linja, joka menee valtatietä, ja sitten kutsuohjattu auto tulisi hakemaan kotoa sinne valtatien viereen. Yhdisteltäisiin kyytejä ja otettaisiin muutama ihminen kyytiin niin, että on suunnilleen sama suunta. Tällaista kutsuohjattua liikennettä on jo kokeiltu ainakin Uudessakaupungissa ja Porvoossa, Ostamo kuvailee.