Merilogistiikan tutkimusfoorumi oli yhtä monipuolinen kuin itse tutkimuskeskuskin

5.10.2022Uutiset

Huoltovarmuutta, digitalisaatiota ja mielen hyvinvointia. Muun muassa nämä teemat olivat esillä ensimmäisessä Merilogistiikan tutkimuskeskuksen järjestämässä tutkimusfoorumissa tiistaina 27. syyskuuta 2022. Tilaisuutta oli mahdollista seurata niin paikan päällä kuin etäyhteydelläkin.

Kuva auditoriosta tutkimusfoorumin aikaan, yleisöä etualalla, taka-alalla projektitutkija Pyry Lähde esittelemässä SaLoDi-hanketta.
Tutkimusfoorumin yleisö Rauman Merimäen auditoriossa sekä etäyhteydellä sai kuultavakseen kattavan kokonaisuuden Merilogistiikan tutkimuskeskuksen hankkeista ja teemoista. Kuva: Hanna Rissanen

Tilaisuuden avasi tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola, joka toivotti yleisön tervetulleeksi ja esitteli tutkimuskeskuksen toimintaa.

– Olemme tehneet SAMKissa pitkään töitä merilogistiikan parissa. Merenkulun koulutus Raumalla täytti 142 vuotta ja hankkeita on tehty 90-luvulta saakka. Tutkimuskeskuksemme sen sijaan on tuore organisaatio, mutta lyhyessä ajassa olemme saavuttaneet paljon. Tutkimuskeskuksen hankekanta tällä hetkellä noin miljoona euroa vuodessa, mutta olemme edelleen kasvuvaiheessa. Tässä ensimmäisessä tutkimusfoorumissa saamme kuulla monipuolisesta tutkimustoiminnastamme eri hankkeidemme kautta, Minna Keinänen-Toivola kertoi.

Ensimmäisenä hanke-esittelyssä oli MeriLoki, jonka pääpaino oli satakuntalaisen meri-, logistiikka- ja huoltovarmuusosaamisen vahvistaminen myös tutkimuskeskuksen toiminnan vahvistaminen.

– Tuemme osaltamme Kasvun mahdollisuus Satakunnassa -raportin mukaisia tavoitteita ja niistä johdettuja toimenpiteitä myös jatkossa ja laajemmassa mittakaavassa, sillä esimerkiksi ympäristövaatimukset tulevat varmasti kasvamaan. Energiakriisi on tästä ”hyvä” esimerkki, joka koskettaa meitä kaikkia ja ei ole pelkästään Satakunnan asia, Keinänen-Toivola jatkoi.

Hankkeista tietoa ja tuloksia monipuolisesti

MeriLoki mukaan lukien tutkimusfoorumissa esiteltiin yhteensä viisi eri hanketta ja niiden tuloksia. Loppusuoralla olevassa SaLoDi-hankkeessa oli tunnistettu satakuntalaisten logistiikkaketjujen digitalisaation mahdollisuuksia kolmen pilottiteeman avulla. Toisen päättymässä olevan hankkeen, SataMaan, esitys sai aikaan vilkasta keskustelua yleisön kanssa: satakuntalaisen joukkoliikenteen nykytilan ja toivotun tilan välisen eron kurominen on tulosten mukaan haasteellista, vaikka mahdollisuuksia olisi.

LaivaDigiLab-hankkeessa puolestaan pyritään luomaan edellytykset laivanrakennuksen ennakkotestauslaboratoriolle, millä saataisiin paitsi lisättyä laivojen turvallisuutta ja energiatehokkuutta myös taklattua digitaalisten järjestelmien yhteensovittamisen haasteita.

Viimeisenä esiteltiin SataMieLo-hanketta, jolla on vielä reilu vuosi aikaa tuottaa aineistoa ja koulutusmateriaalia logistiikka-alan työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tueksi. SataMieLon eteen on jo nyt tehty paljon työtä, ja näitä esitellään paremmin Digi & Mieli -tapahtumassa Porissa tiistaina 11.10.2022.

Satakunta merkittävässä roolissa osana suomalaista huoltovarmuutta

Huoltovarmuus on laaja teema – se ei ole pelkästään sitä, että ruokaa ja välttämättömiä arjen käyttötavaroita on jokaisella kotona tai että sähkönsyöttö pelaa katkoksista huolimatta. Se ei myöskään koske vain riittävää kasvomaskien määrää. Kyse on isosta kokonaisuudesta, joka on noussut pintaan paitsi pandemian, energiakriisin myös Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Teemaa käsiteltiin tutkimusfoorumin päätteeksi paneelikeskustelussa.

Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriöstä toi paneeliin tuoreimman määritelmän huoltovarmuudesta.

– Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaan, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Riikka Piispan (Rauman kauppakamari) mukaan huoltovarmuus ja varautuminen on esimerkiksi ennakointia ja resilienssiä eli kestokykyä.

– Yrityskentässä on ollut pakko pohtia, miten näihin yllättäen eteen tuleviin tekijöihin ja kriiseihin voi varautua. Esimerkiksi johtamiskulttuuria on jouduttu kehittämään entistä paremmaksi ja on jouduttu miettimään erilaisia tulevaisuuskulkuja – joskin maailma näyttää tällä hetkellä entistäkin sumeammalta, Piispa totesi.

Kulutustottumukset ja asiakkaan käyttäytyminen, kustannuskysymykset ja riskienhallinta, tilaus-toimitusketjut… Varautuminen yrityskentällä on johtanut monen asian kyseenalaistamiseen ja varasuunnitelmien käyttöönottoon.

Heikki Koivisto SAMKilta toi keskusteluun oman näkemyksensä.

– Meidän näkökulmastamme katsottuna – ja huomioiden, että 90 prosenttia [Suomen] tavaraliikenteestä kulkee laivoilla – tehtävämme on huoltovarmuuden osalta huolehtia, että meiltä valmistuu päteviä merenkulun osaajia ja henkilökuntaa Suomen lipun alla oleviin laivoihin.

Järjestyksessään ensimmäinen Merilogistiikan tutkimusfoorumi oli onnistunut katsaus alan ajankohtaisiin aiheisiin. Linkki tapahtuman tallenteeseen tämän sivun alaosassa. Tutkimusfoorumi järjestetään jälleen syksyllä 2023.

Kuvagalleria tapahtumasta alla, klikkaa kuvaa nähdäksesi sen täysikokoisena (kuvat Hanna Rissanen):

Jaa artikkeli

Lue myös