Yhteistyöprojektissa kehitetään merenkulun koulutusta Etelä-Afrikassa
Merenkulun koulutusta ohjaa kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) yleissopimus STCW (Standards of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers). Sopimus edellyttää, että IMO hyväksyy jokaisen maan koulutus- ja pätevyyskirjajärjestelmän sekä niiden laatujärjestelmän riippumattoman arvioinnin perusteella.
Arvioinnin perusteella merenkulkualan koulutusta järjestävillä koulutusyksiköillä on STCW-yleissopimuksen edellyttämät laatujärjestelmät ja -menettelyt vähintään yleissopimuksen laatukriteerit täyttävän koulutuksen toteuttamiseksi sekä yleissopimuksen vaatimukset täyttävät koulutusyksiköt.
SAMK on mukana yhteistyöprojektissa, jossa kehitetään Etelä-Afrikan merenkulun koulutusta. Eteläafrikkalaiset korkeakoulut pyrkivät nostamaan koulutuksensa tason eurooppalaista vastaavaksi. Toive on päästä eurooppalaisten korkeakoulujen partnereiksi sekä saavuttaa STCW-yleissopimuksen laatukriteerit.
– Sillä on suora vaikutus valmistuviin opiskelijoihin, onko oppilaitos sellainen, joka on auditoitu ja STCW standardin mukainen. Jos aikoo päästä työskentelemään kansainvälisille aluksille, on pätevyydet oltava kunnossa, SAMKissa logistiikan ja meriteknologian koulutuspäällikkönä ja yhteistyöprojektin projektipäällikkönä toimiva Meri-Maija Marva kertoo.
– Partneritoiminta on hieno mahdollisuus yhteistyöhön, kansainvälistymiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Se mahdollistaa esimerkiksi opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijavaihdot, Marva jatkaa.
Vertailua, arviointia ja tutkimusta
Projektissa on mukana kuusi oppilaitosta, joista kolme on Euroopasta ja kolme Etelä-Afrikasta.
– Euroopan korkeakoulujen valinnassa halusimme valita kumppanit alueellisesti eri paikoista. Mukana ovat lisäksemme Saksasta Hochschule Wismar ja Englannista Southhampton Solent University. Etelä-Afrikassa on lukuisia merenkulkualan oppilaitoksia. Valintakriteerinä oli, että mukaan tulevien oppilaitoksen toiminnan piti olla korkeakoulutusta vastaavaa, Marva sanoo.
Projektin aikana on arvoitu mukana olevien oppilaitosten nykytilanne ja olemassa olevat opetussuunnitelmat sekä vertailtu kaikkien mukanaolevien oppilaitosten opetussuunnitelmia. Pedagogisista opetusprosesseista on tehty arviointitutkimus, jonka tarkoitus on aukaista, millaiset oppimisen prosessit kussakin opetusorganisaatiossa on.
– On ollut paljon keskustelua, arviointia ja tutkimusta siitä miten eri oppimisen prosessit menevät meillä, Saksassa ja Englannissa, ja mikä tilanne on Etelä-Afrikkalaisissa oppilaitoksissa. Näiden tietojen jakaminen ja reflektointi on tärkeää, Marva sanoo.
Etelä-Afrikan oppilaitokset ovat saaneet hankkeen avulla päivitettyä myös opetusympäristöjään.
– Merenkulun koulutus on hyvin regulatiivisesti ohjattua. Katto-organisaatio IMO:n STCW standardi ohjaa, millaiset opetustilat ja -välineet sekä opetushenkilökunnan pätevyys tulee olla. Siksi on tärkeää, että pedagogisen osaamisen ja opetussuunnitelmien lisäksi opetus- ja oppimisympäristöt ovat vaaditunlaiset, Marva kertoo.
Korona on vaikuttanut projektin kulkuun
Projektin kestoa on vallitsevasta pandemiatilanteesta johtuen haettu pidennettäväksi. Yhteistyökumppanit eivät ole nähneet toisiaan livenä 2019 syksyn jälkeen.
– Kulttuurilliset ja kehitykselliset erot näkyvät kriisitilanteessa selvimmin. Etelä-Afrikassa on ollut useampia sulkutiloja pandemian aikana. Sulkutilan aikana yhteistyökumppanimme eivät ole päässeet kampuksille työskentelemään. Etelä-Afrikassa kaikilla ei ole verkkoyhteyksiä kotonaan, joten yhteydenpito verkkojen kautta on ollut välillä mahdotonta, Marva selventää.
Haasteista huolimatta projekti on jo pitkällä. Opetussuunnitelmat on arvioitu ja niiden vertailualusta on tehty. Seuraavaksi vuorossa on tulosten vertailu ja reflektointi.
– Projekti on ollut mielenkiintoinen molempiin suuntiin, ja meillä on ollut paljon annettavaa toisillemme. Arviointikäynneillä Etelä-Afrikassa olemme saaneet tutustua erilaisiin oppimisympäristöihin. Durban on Etelä-Afrikan vilkkain satama, mutta DUT:lla riittää vielä paljon kehitettävää oppimisympäristössään. Onneksi hankkeemme avulla olemme pystyneet auttamaan asiassa, Marva sanoo.
Kuka? Meri-Maija Marva toimii SAMKissa logistiikan ja meriteknologian koulutuspäällikkönä. Hän on tehnyt pitkän uran SAMKissa monissa eri tehtävissä. Meri-Maija toimi liiketalouden ja logistiikan opettajana kymmenen vuotta ja SAMKin täydennyskoulutuskeskuksen päällikkönä viisitoista vuotta.
Meri-Maija pitää luonnosta ja merellä olo on ollut hänelle myös vakava harrastus. Meri-Maija on entinen kilpapurjehtija ja hän on ollut jäsenenä Suomen ensimmäisessä SM-tasoisessa naisten avomeripurjehdustiimissä.
– Harrastin kilpapurjehdusta seitsemän vuotta. Avomeripurjehdus on rankka laji. Sitä voi sanoa purjehduksen maratoniksi, Marva sanoo.
Merellä olon lisäksi Meri-Maija on intohimoinen laskettelija.
– Tykkään valtavasti arktisesta luonnosta. Jos tulisi mahdollisuus päästä arktiseen merenkulkuun liittyvään hankkeeseen niin se olisi tosi hienoa, Marva sanoo innoissaan.