Edistysaskeleita: Oppimistaitojen edistämisellä saavutetaan yhteiskunnallista hyötyä

Sosiaalisista taidoista tehokkuutta moderniin oppimiseen

SocialBlend-hankkeen projektipäällikkö Daniela Tanhua työskentelee Logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueen opetuspäällikkönä SAMKissa, ja on ollut jo 25 vuotta aktiivisesti mukana myös kansainvälisessä toiminnassa. Kansainvälisen hankkeen haasteeksi Tanhua mainitsee kulttuurierot esimerkiksi vapaassa keskustelussa.

– Jossain kulttuurissa on tavallista, että opiskelijat osallistuvat ja keskustelevat aktiivisesti. Se saattaa olla meillä Suomessa vähemmän kulttuurille ominainen piirre kuin esimerkiksi Keski- tai Etelä-Euroopassa. Sosiaaliset taidot ja toiminta saatetaan ymmärtää toisin, vaikkapa työpaja toimii jossain maassa paremmin kuin toisessa, Tanhua kertoo.

SAMK on osa kansainvälisten hankkeiden verkostoa, jonka kautta hakeuduttiin myös SocialBlend-hankkeeseen. SAMK sai vastuualueekseen digitaalisen osaamisen vahvan kokemuksen ansiosta. Lisäksi SAMKin vastuulla on hankkeen viestintä laajalle yleisölle. Projekti alkoi maaliskuussa 2022 kickoff-tapaamisella Belgiassa, joka toimii hankkeen vastuutahona. Muut osallistuvat maat ovat Slovakia, Romania, Unkari, Puola ja Kypros, ja jokaisella on oma erityisosaamisen vastuualueensa. Hankkeen yhtenä päämääränä on interaktiivisen osaamisen varmistaminen opiskelijoilla.

– Mietitään digitalisaation aikakaudella, miten voidaan varmistaa opiskelijalla geneeriset taidot, jotka taas mahdollistavat sosiaalisen oppimisen. Varmistetaan digitaalisessa oppimisympäristössä, että myös interaktiiviset sosiaaliset taidot kehittyvät, Tanhua selventää.

Geneerisiä taitoja eli yhteistä osaamista ovat muun muassa eettisyys, kriittisyys, kansainvälisen viestinnän taidot, kyky sietää stressiä ja löytää ratkaisuja. Tällaiset sosiaaliset taidot ovat myös SAMKin opetussuunnitelmauudistuksen tärkeä sisältö kaikissa opinnoissa.

– Miten opiskelijat saavat sellaiset taidot, jotka edesauttavat heidän toimintaansa työelämässä? Esimerkiksi ryhmäpaineen kestäminen siten, että se johtaa hyvään tulokseen. Tai toisena empatia, että on yhteinen tahtotila työympäristössä, jotta on hyvä olla ja asioita tehdään yhdessä, Tanhua korostaa.

Projektin kosketus ympäristöasioihin syntyy laadukkaasta etäopetuksesta, joka mahdollistaa opiskelijoiden oppimisen etänä, ilman tarvetta liikkua paikasta toiseen. Useasti on jo todettu korona-ajan etätyöskentelyn tulleen osin jäädäkseen, mikä taas vaikuttaa ympäristölle positiivisesti liikkumisen vähentyessä. Etäopiskelua onkin syytä kehittää, sillä hyvin toteutetussa etäopiskelussa opiskelija oppii tiedon lisäksi työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja.

Innovatiivisia ympäristöratkaisuja nuorilta opiskelijoilta

ChangeMakers-hankkeessa kiertotalous ja liiketoimintaan liittyvät teemat ovat tulleet tutuiksi opiskelijoille Suomesta, Virosta, Latviasta ja Ruotsista. Hankkeessa 15–17-vuotiaat nuoret ovat saaneet kehittää innovatiivista ajatteluaan kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden parissa. Tavoitteena on ollut luoda syntyneistä suunnitelmista 50 uutta pienyritysideaa. Projektissa luodaan myös kaikille avoin online-työkalu niin yksityishenkilöiden tai oppilaitostenkin oppimisen avuksi.

Hankkeen projektipäällikkö Nina Savela oli valmistelemassa Raumalla huhtikuussa 2022 järjestettyä bootcampia, jossa oli opiskelijoita mukana kaikista osallistujamaista. Heille annettiin pohdittavaksi yrityksiltä tulleita ympäristöön liittyviä haasteita.

– Meillä oli esimerkiksi haaste, jossa kehitettiin uusiokäytön tapoja tai korvaavia menetelmiä vierasvenesatama Krookan Plassin toiminnasta tuleville paperisille ja pahviselle kertakäyttöastiastolle. Opiskelijat pyrkivät miettimään keskenään liiketoimintaideaa, jolla tämä ympäristöongelma saataisiin ratkaistua, Savela kertoo.

Hanke käynnistyi juuri Suomen koronasulun alkaessa maaliskuussa 2020. Korona-ajan aiheuttamista haasteista huolimatta hankkeessa koettiin monia onnistumisia. Lisäksi monia hankkeeseen lähteneitä opiskelijoita oli motivoinut mahdollisuus matkustaa ulkomaille.

– Opiskelijat eivät esimerkiksi päässeet keväällä 2021 matkustamaan Latviaan hankkeen bootcamp-tapahtumaan, vaan se piti järjestää täysin etänä netissä. Opiskelijat ovat ylipäätään joutuneet työskentelemään todella paljon netin välityksellä, mutta suoriutuneet tässä erittäin hienosti, Savela kehuu.

Onnistumisiin kuuluu myös hankkeen verkkopohjainen oppimisympäristö ePlatform, josta on saatu hyvää palautetta.

– Nyt siihen tehdään vielä viimeinen kehitystyö, jolloin se on avoin kaikille hankkeen opintokokonaisuudesta kiinnostuneille, Savela kertoo.

Hanke päättyy syksyllä 2022, mutta e-Platformin oppimateriaali jää vapaaseen käyttöön. Myös osallistuneiden opiskelijoiden ja oppilaitosten kohdalla ollaan toiveikkaita, että hankkeen teemoja otetaan käyttöön myös tulevaisuudessa.

– Jotkut opiskelijat ovat miettineet, että pitäisikö heidän jatkaa näiden liiketoimintaideoiden kehittämistä. Se on tietty toivottavaa, että tästä syttyisi heille se kipinä jatkaa. Laajemmin hankkeen teemat voi linkittää yhteiskunnalliseen kehitykseen: enemmän yrittäjiä ja enemmän osaavaa työvoimaa, jonka keskuudessa ymmärretään kiertotaloutta sekä tulevaisuudessa tärkeitä vihreitä teemoja.