Edistysaskeleita: Tarvelähtöistä osaamista teollisuuteen Kohti osaavaa Satakuntaa ja KT Tekno -hankkeista

KT Tekno -hankkeesta nopeasti osaamista todettuun tarpeeseen

KT Tekno -hankkeen kantavana ajatuksena on tuoda kone- ja tuotantotekniikkaan nopeasti uutta osaamista. Tammikuussa 2022 alkaneet koulutukset pitävät sisällään neljä moduulia; projektitoiminta, kestävä kehitys, 3D-mallintaminen ja tuotannon ohjaus. Kukin moduuli sisältää neljä 5 opintopisteen AMK-tasoista opintojaksoa, jotka voidaan myöhemmin esimerkiksi sisällyttää ammattikorkeakouluopintoihin. Kaikille avoimet, maksuttomat koulutukset ovat tarkoitettu kaikilla teollisuusaloilla, erityisesti muovi- ja komposiittialalla, työskenteleville ja alalle haluaville sekä työttömille tai työttömyysuhan alla oleville. Koulutus ei ole tarkoitettu korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille.

Projektipäällikkö Iina Virtasen lisäksi hankkeessa työskentelee opintojaksojen opettajia. Projektipäällikkönä Virtanen vastaa hankkeen hallinnoinnista, mutta yhteistyö alan osaajien kanssa on ollut tarpeellista.

– Syksyllä teimme konetekniikan tiimivastaava Leena Nolvin kanssa osaamistarvekartoituksen metalli- ja konepaja-alan yrityksille. Käytössä oli myös tulokset kahdesta muusta osaamistarvekartoituksesta; muovi- ja komposiittiteollisuudelle sekä Meriteollisuuspuistoon suunnatut kartoitukset. Tulosten perusteella suunnittelimme yhdessä tämän koulutuskokonaisuuden. Koulutukset eivät kuitenkaan ole pelkästään yrityksille suunnattuja, vaan ihan kaikki ovat tervetulleita, Virtanen kertoo.

Koulutukset suunniteltiin niin, että ne kattaisivat mahdollisimman monta osaamistarvetta. Kokemusasiantuntijuutta haettiin esimerkiksi materiaalitekniikan opintojaksolle Muoviteollisuus ry:n vierailevalta luennoitsijalta. Hanke sai kiitosta suunnitteluvaiheen nopeasta etenemisestä käytäntöönpanoon. Ensimmäiset opintojaksot alkoivat tammikuun alusta ja tulevat valmiiksi jo maaliskuun lopussa, ja huhtikuussa alkavat uudet opintojaksot jokaisesta moduulista.

Virtanen nostaa esiin kestävän kehityksen opintojakson sen ajankohtaisuuden takia. Opintojakso tarjoaa tulevaisuuden avainosaamista eri aloille ja herättää ajattelemaan ympäristöhaasteita.

– Saamme asiantuntijaluennoitsijan Tampereen yliopistosta käsittelemään teemoja neitseellinen raaka-aine, kierrätys ja tulevaisuuden materiaalit. Kestävä kehitys liittyy kaikkiin ja kaikkeen tekemiseen. Tarjotaan se perustietämys ja mennään sinne tulevaisuuteen, että mitä on jo tutkittu, mitä ne tulevaisuuden materiaalit ovat, entä ne vaikutukset. Hankkeen ulkopuolelta mainittakoon OPS-uudistus kohti kestävää pedagogiikkaa ja opetusta, jotta kaikilla valmistuvilla opiskelijoilla olisi valmiudet kestävään kehitykseen. Ja on mukana arkipäiväisissä asioissa eikä vain oma erillinen kokonaisuutensa, josta sitten siirrytään seuraavaan opintojaksoon, Virtanen kertoo.

Osaamisen lisääminen hankkeen teemoissa antaa yrityksille keinoja vastata ajankohtaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Virtasen mukaan koulutusta on pyritty tarjoamaan hankkeen alusta asti joustavasti mahdollisimman monelle ja useaan eri tarpeeseen.

– Kestävä ajattelu, kokonaan verkossa, omaan tahtiin. Hankesuunnitelmasta lähtien ollut ajatuksena tehdä kaikki opintojaksot sellaisiksi, että voidaan jatkossakin tarjota verkossa. Ei olla ajasta tai paikasta riippuvaisia. Lisäksi jatkumo esimerkiksi avoimiin korkeakouluopintoihin, Virtanen lisää.

Hankkeen opintojaksot kattavat ennalta määritellysti viiden opintopisteen verran opetusta, minkä lisäksi KOS eli Kohti osaavaa Satakuntaa tarjoaa lisäosaamista tarpeen mukaan.

Kohti osaavaa Satakuntaa -hankkeesta räätälöityä täydennyskoulutusta

Yritykset voivat saada räätälöidysti KOS-hankkeen puolelta sellaista osaamista, jota KT Tekno -hanke ei jo valmiilla koulutuspaketillaan tarjoa.

– KOS-hankkeen koulutukset luodaan tarpeeseen eikä välttämättä tarjota sitä, mikä on jo hyllyssä. Esimerkiksi kysellään yrityksiltä, että miten menee ja missä on tarvetta lisäosaamiselle, hankkeen projektipäällikkö Marko Honkanen kertoo.

Honkanen työskentelee puolet työajasta Satakunnan Ammattikorkeakoulussa KOS-hankkeen parissa ja toisen puolikkaan Huittisten kaupungin kiertotalouden ja kestävän teollisuuden asiantuntijana. Honkanen on koulutukseltaan kone- ja tuotantotekniikan insinööri sekä automaatiotekniikan insinööri (YAMK). Honkanen on kasvattanut osaamistaan jatkuvasti työn ohella koko työelämänsä ajan, ja on koulutuksensa lisäksi suorittanut muun muassa pedagogisia opintoja, sekä tuotantotalouden ja kestävän tuotannon DI-opinnot, josta uupuu diplomityö.

Honkasen työnkuvassa sekä SAMKissa että Huittisten kaupungilla on vahvasti esillä ympäristönäkökulma. Huittisissa on kehitteillä biolaakso eli elintarvikealan keskittymä, jossa pyritään hyödyntämään sivuvirtoja ja arvojakeita kiertotalouden ekosysteemien luomiseksi.

– Uusien ideoiden toteuttamiseen tarvitaan usein uutta teknologiaa ja robotiikkaa. Myös esimerkiksi maitotalojen logistiikassa siirrytään vihreän logistiikan menetelmiin, kun tulevaisuudessa otetaan käyttöön kaasu- tai sähkökäyttöistä kalustoa. Tällöin on pyrittävä tuomaan yritysten muodostamaan ekosysteemiin myös tähän tarpeeseen sopiva toimija, kuten kaasunjakelija, Honkanen kertoo.

KOS-hankkeen täydentävän koulutuksen kautta yritykset voivat kartuttaa tällaista osaamista. Koulutukset eivät ole valmiita paketteja, vaan ne suunnitellaan tarpeen mukaan kohdeyrityksille ja yksityisille koulutuksesta kiinnostuneille henkilöille. Helmikuussa alkanut Ruokaketjun robotiikan koulutusjakso tuo spesifiä osaamista elintarvikealan yrityksille, joita Satakunnan alueella on perinteisesti ollut. Talvikaudella toteutettu Digitalisaatio yrityksissä -koulutus antoi valmiuksia käsillä olevaan digitaaliseen muutokseen. Konenäkö yhteistyörobotiikassa -opintojakso taas saa jatkumoa KOS-hankkeen täsmäkoulutuksen kautta. Yritysten osaamistarpeiden mukaiset koulutukset pyritään suunnittelemaan hyödyntäen SAMKin omaa osaamista, mutta myös ulkopuolisten osaajien tarjontaa käytetään tarvittaessa.

– Turvallisuusalan tarpeet ovat alkaneet lisääntymään, muun muassa tieto-, kyber- ja hybriditurvallisuudessa. SAMKissa tällaista ei ollut opetussisällöissä, joten sitä hankitaan mahdollisesti esim. Tampereen teknillisestä yliopistosta, Honkanen sanoo.

KOS-hankkeen koulutukset ovat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoitteisia, ilmaisia ja mahdollista suorittaa kokonaan verkko-opintoina.

Ilmoittautuminen huhtikuun 2022 alussa alkaviin KT Teknon koulutuksiin on käynnissä 27.3.2022 asti. Lisätietoa osoitteessa kos.samk.fi.