Digitalisaatio ja mielen hyvinvointi – logistiikan valttikortit

Tilaisuus aloitettiin orientoitumalla teemaan projektitutkija Kati Levolan ohjaamalla hengitysharjoituksella. Aloituksesta laskeuduttiin ensin tilaisuuden selkärankana toimineiden hankkeiden esittelyihin, minkä jälkeen kuultiin satakuntalaisen kansanedustaja Matias Marttisen puheenvuoro. Tilaisuus päätettiin paneelikeskustelulla, jonka aiheena oli ’Digi ja mieli yrityksen valttikortteina’.

Satakunta vahvasti mukana muutoksessa

Satakunta tuottaa bruttokansantuotetta noin 1,5 kertaisesti väkilukuunsa nähden. Globaalin tilanteen vuoksi ulkomaankaupan logistiikkavirrat tulevat muuttumaan merkittävästi tulevaisuudessa ja tässä muutoksessa länsirannikko sijaitsee maantieteellisesti katsottuna tärkeällä alueella. Satakunnan merkitys huoltovarmuuden kannalta tulee varmasti lisääntymään entisestään.

Merilogistiikan tutkimuskeskuksen SaLoDi-hankkeessa havaittiin, että logistiikan alalla on aito tarve yhteiselle digitaaliselle järjestelmälle. Maakunnan yritysten näkemysten mukaisesti logistiikan sovellukselta toivottiin erityisesti eriteltyjen logistiikkaketjujen tilannekuvaan liittyviä viestinnällisiä ominaisuuksia, jotka tukevat viiveetöntä tavaran liikkumista tuotantoasteelta loppukäyttäjälle saakka. Hankkeessa osoitettiin myös, että sovelluksen integroitavuus yritysten jo ennalta käyttämiin järjestelmiin tulee nähdä tänä päivänä arkipäiväisenä osana ohjelmistojen tekemistä.

– 2020-luvun liikennepolitiikka ei ole pelkästään puhtaasti rakentamista, vaan myös digitalisaatiota ja datan käyttöä siten, että tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan nostaa. Alueen merkittävän logistiikan tutkimuskeskittymän ja käynnissä olevien liikenteen hankkeiden myötä Satakunta on vahvasti mukana tässä muutoksessa, kansanedustaja Marttinen totesi.

Keskusteluissa yritysten edustajien ja työntekijöiden kanssa ovat SataMieLo-hankkeen tutkijat puolestaan ovat havainneet, että kiire ja kuormittuminen ovat hyvin yleisiä huolia logistiikan alalla. Kiire ja kuormittuminen, yhdessä työstä irrottautumisen ja palautumisen haasteiden kanssa, horjuttavat herkästi mielen tasapainoa.

Marttisen puheenvuorosta kävi ilmi, että mielenterveyden häiriöiden määrän viimeaikainen kehitys on luonnollisesti aiheuttanut huolta valtakunnallisellakin tasolla. Digitalisaation rooli liikenneturvallisuuden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa koetaan tärkeäksi.

Digitalisaation ja mielen hyvinvoinnin yhteispeli

Kahvittelun ja verkostoitumisen jälkeen Kati Levolan juontaman paneelikeskustelun keinoin käsiteltiin digitalisaation ja mielen hyvinvoinnin yhteyksiä. Paneelissa vierainamme ääneen pääsivät Antti Heikkilä (A H Trans Oy), Hannu Tarkkio (Satakunnan Turvapalvelut Oy) ja Samu Pere (Pintos Oy). Lisäksi paneelikeskusteluun asiantuntijoina osallistuivat Satakunnan ammattikorkeakoulun projektitutkijat Sami Skog ja Elina Elo.

Keskustelussa nousi vahvasti esiin huoli siitä, että digitaalisten työkalujen kuormitusta vähentävää vaikutusta väheksytään. Hyvänä esimerkkinä positiivisista vaikutuksista voidaan pitää työajanseurannan digitalisaatiota ja siihen liittyvien rutiinien automatisointia, joka vapauttaa esihenkilöiden aikaa tärkeämpiin ja tuottavampiin asioihin, mikä osaltaan lisää työn mielekkyyttä ja hyvinvointia. Toisaalta on huolehdittava, että vapautunutta aikaa käytetään myös siihen, että esihenkilö on läsnä ja saatavilla.

– Työntekijä kaipaa kuitenkin esihenkilöä, joka on tavoitettavissa ja tuntee työn ja työympäristön, sekä riskit ja ihmiset, Tarkkio korosti.

Yhtenä riskinä nähtiin, että digitaalisten järjestelmien käyttö ei välttämättä sovellu kaikkia työtehtäviä tekeville. Esimerkkinä raskaassa liikenteessä erilaisten järjestelmien käyttöä pyritään siirtämään toimistolta kuljettajalle. Tällöin riskinä on, että kuljettaja tiukkaa aikataulua seuratessaan käyttää järjestelmiä ajon aikana, jolloin väistämättä turvallisuus heikkenee ja merkittävä digitalisaation turvallisuushyöty menetetään. Datan kerääminen ja järjestelmien käyttö voi myös teettää lisää työtä ja toivottujen vaikutusten sijaan lisätä kuormitusta.

– Tietojärjestelmien kirjo on todella laaja; autoissa, tuotantolaitoksissa, satamissa ovat omat järjestelmänsä. Kaikki käyttäjät eivät ole välttämättä nuoria, joille tietokoneiden käyttö on helppoa. Ikäjohtaminen on yksi huomioon otettava tekijä digitalisaatioon liittyen, Heikkilä totesi.

Digitalisaation ja mielen hyvinvoinnin johtamisen kannalta merkityksellistä ovat avoimuus ja viestintä. Monesti uuden tietojärjestelmän käyttöönotto koetaan uhaksi, jolloin on tärkeää johtaa muutosta jo ennalta ja avoimesti viestiä järjestelmän käyttöönoton tavoitteista. Ihmisen luonnollinen epävarmuus muutoksen edessä ei voi olla vaikuttamatta työyhteisön mielialaan.

– Kun ihmiselle sanotaan, että on tulossa muutos, mieli ajattelee sen heti negatiiviseksi ja epämieluisaksi, Elo muistutti.

Työyhteisön tärkeä tuki

Vertaisten tuki ja puheeksiotto läheisten työkavereiden huolia ja poikkeavaa käytöstä havaitessaan on erityisen tärkeässä roolissa aloilla, joissa työntekijät usein työskentelevät eri paikkakunnilla etäällä esihenkilöistä. Tällöin työntekemispaikalla on hyvä olla lähiesihenkilö, jolla on valmiudet huomata ja puuttua vaikeisiinkin asioihin. Miesvaltaisilla aloilla puhumattomuuden kulttuuri on hyvin tavallista, mikä osaltaan vaikeuttaa vertaisten ja esihenkilöiden mahdollisuutta puuttua asiaan tai ottaa asia puheeksi.

Hyvinvoiva työyhteisö vaatii myös hyviä vuorovaikutustaitoja. Kun päivittäinen töihin tulo tuntuu hyvältä ja työyhteisö tuntuu omalta, turvalliselta yhteisöltä, voi työntekijä kokonaisuudessaan paljon paremmin.

Työyhteisössä jokainen yksilö on vastuussa omasta käyttäytymisestään. Vuorovaikutustaitojen ja yleisen käyttäytymisen merkitys työyhteisön hyvinvointiin on otettava huomioon ja työntekijöitä on hyvä kouluttaa näissä asioissa.

– Toistuvasti järjestetyistä kaikille työntekijöille suunnatuista koulutuksista on saatu hyviä tuloksia, Pere totesi.

Myös yhteistyökumppaneiden työyhteisön haasteet ja isot muutokset voivat vaikuttaa yrityksen työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemuksiin, jolloin yrityksen sisäinen ja toisaalta rajapinnat ylittävä avoin keskustelu on tärkeää.

Hyvinvoiva työyhteisö on tuottava työyhteisö

Vahvasti kilpailluilla aloilla työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden haasteeseen ei välttämättä voida vastata palkkojen nostoilla. Näillä aloilla vastauksia voidaan saada työntekijän hyvinvoinnin mahdollistamisesta.

Kun työnantaja huolehtii myös mielen hyvinvoinnista, työn merkityksellisyydestä ja muista työn mielekkyyteen vaikuttavista asioita, mahdollistetaan työvoiman pysyvyys ja työnantajakuvan kehittyessä uuden työvoiman saatavuus.

Myös digitalisaatio hyvin suunniteltuna luo mahdollisuuden yhteisön hyvinvointiin, riittävyyden ja pystyvyyden tunteeseen, sekä mielen hyvinvoinnin kasvuun. Nämä kaikki osaltaan lisäävät yksilön tuottavuutta.

Mielenkiintoisen paneelikeskustelun jälkeen ajatuksia vaihdettiin vielä kahvin lomassa. Digitalisaatio ja hyvinvointi herättivät paljon keskustelua. Yleisöpalautteiden perusteella tilaisuus koettiin mielenkiintoiseksi ja osallistujat saivat paljon uusia ajatuksia omaan työhönsä.