Vähähiilisyys ja resurssiviisaat valinnat puhuttivat Sustainable Flow’n työpajassa
Miten satamat ja sataman eri toimijat ovat viime vuosina ottaneet koppia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi? Mitä muutokset ovat tarkoittaneet investointeina ja mikä niiden merkitys on ollut taloudelliselta puolelta tarkasteltuna? Muun muassa näiden kysymyksien äärellä oli kolmisenkymmentä toimijaa Raumalta ja Porista perjantaina 2.2.2024.
Sustainable Flow on Interreg Central Baltic -ohjelman mukainen hanke, jossa seitsemän Itämeren alueella sijaitsevan pilottisataman toimintaa kehitetään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Sen ensimmäinen sidosryhmille suunnattu face-to-face-tilaisuus järjestettiin Raumalla helmikuun alussa. Tilaisuuden avasi tervetulotoivotuksen ja hanke-esittelyn myötä hankkeen projektipäällikkö Heikki Koivisto SAMKista.
– Projektin tavoitteena on kehittää käytännön työkaluja sidosryhmille sekä lisätä tietämystä siitä, mitä sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot voivat vihreän teeman mukaisesti tehdä, Koivisto esitti.
Hankkeen juuret ovat Efficient Flow -hankkessa, jossa kehitettiin merkittävää tunnustusta saanut Port Activity App.
– Tätä oppia tullaan hyödyntämään myös Sustainable Flow’ssa, Koivisto toteaa.
Tilaisuudessa kuultiin Liikenne- ja viestintäministeriön edustajan ajankohtaisia ajatuksia meriliikenteen päästökaupasta. Niina Honkasalo, joka toimii Ilmasto- ja ympäristöyksikössä neuvottelevana virkamiehenä, kiteytti esitykseensä meriliikenteen päästökaupasta (EU ETS), miten ja mihin sitä sovelletaan nyt ja tulevaisuudessa, sen hyödyistä ja haasteista esimerkiksi ottaen huomioon Suomen merenkulkuun liittyvät erityispiirteet. Honkasalon terveiset olivat tervetullut tietoisku huomioiden, että päästökauppaa on alettu soveltamaan meriliikenteeseen vasta tästä vuodesta lähtien osana EU:n Fit for 55 -strategiaa.
Honkasalon lisäksi kuultiin Rauman ja Porin satamien kestävän kehityksen toimista sekä satamatoimintoihin kiinteästi liittyvien sidosryhmien edustajien mietteet hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen satamaoperaatioissa. Esitysten Q&A-osuuksissa nostettiin pinnalle muutamia merkittäviä huomioita. Monet toimijat ovat jo pitkään tehnyt vihreän teeman mukaisia valintoja, mutta resurssiviisauden tulokulmasta haastetta tuo esimerkiksi se, ettei kaikkiin voi itse vaikuttaa: monet investoinnit vaativat (esim. vety/uudet polttoaineet) sitä vastaavaa infraa, joka ei ole satamatoimijoiden käsissä ja vaatii toimia paitsi viranomaisilta ja sähköverkkoyhtiöltä. Myös alustyypit ovat niin moninaiset, ettei ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa rakentaa sadantuhannen euron sähköpistoketta ilman käyttäjiä.
Myös huoli investointien takaisinmaksuajasta ja investointien kannattavuus puhutti. Kaikkea ei esimerkiksi ole järkevää sähköistää, vaikka sillä saavutettaisiinkin päästövähennyksiä: kansallisen huoltovarmuuden kannalta kriittiset satamatoiminnot eivät voi olla pelkän sähkön varassa toimivia.
Tilaisuuden päätteeksi diginatiivi Matias Toivola kehotti pohtimaan, miten esimerkiksi tekoälyä voitaisiin valtavan tietomäärän käsittelyssä hyödyntää. Diginatiivit ovat jo tulossa työelämään, joten työn sujuvoittaminen siten, että se kohtaa tämän päivän mahdollisuudet, ovat väistämättä edessä myös perinteitä kunnioittavalla meriteollisuuden alalla.
Tutustu päivän esityksiin tästä:
1. Sustainable Flow -hanke. Koivisto, H.
2. Meriliikenne päästökaupassa. Honkasalo, N.
3. Sustainable Flow Rauman Satama. Laiho, J.
4. Sustainable Flow Porin Satamassa. Heinonen, K.
5. EuroSports - Sustainability Roadmap. Kivi, J.
7. CO2 ja energia tehokkuus satamahinauksessa. Håkans, A.
8. CO2-päästöjen vähentäminen Finnpilotin toiminnassa, Kauko K.
9. CO2-päästöt varustamon silmin, Hakala M.
