Juhlapäivä ainutlaatuisen meremme kunniaksi
Itämeripäivää juhlitaan vuosittain elokuun viimeisenä torstaina. Tänä vuonna juhlapäivä on 26. elokuuta ja monien muiden tärkeiden toimijoiden tavoin myös SAMK muistaa kotimertamme koko elokuun ajan neljän jokaviikkoisen artikkelin voimin Merilogistiikan sivuilla. Tämä ensimmäinen artikkeli esittelee Itämeren tilan pähkinänkuoressa, ja mikä Itämeripäivä on ja miksi se lanseerattiin.
Itämeri on saastunut, kärsii rehevöitymisestä ja etenkin rannikkovedet ovat huonokuntoisia. Kuitenkin se on tärkeä osa kulttuuriamme ja luontoamme. Saamme nauttia esimerkiksi hiekkarannoista, silakkaruoista, saariston tunnelmasta ja risteilyistä. Lisäksi meri tarjoaa elinkeinon ihmisille ja elinympäristön eläimille. Se siis todellakin ansaitsee oman merkkipäivänsä! Siksi John Nurmisen Säätiö perusti Itämeripäivän vuonna 2020 tavoitteenaan innostaa ihmisiä Itämeren pariin - sekä nauttimaan, että tekemään konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi. Mutta miksi Itämeren tila on niin huono, vaikka asiasta tiedetään yhä enemmän?
Herkkä meri on altis ihmisen toiminnalle
Itämeri on maailman nuorin meri ja toiseksi suurin murtovesiallas, jonka suolapitoisuudeltaan vaihteleva, vähäsuolainen vesi on sekoitus Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta tulevaa suolaista merivettä ja joista virtaavaa makeaa sisävesien vettä. Monet eläin- ja kasvilajit ovat tässä erityisessä vesistössä sopeutumisessaan aivan äärirajoilla – ei suolaisen, mutta ei makeankaan veden lajeja – tehden biodiversiteetistä hyvin haavoittuvaisen. Lisäksi Itämeri on mereksi hyvin pieni sisämeri, jonka keskimääräinen syvyys on vain 55 metriä. Pienen kokonsa ja mataluutensa vuoksi vesi vaihtuu hitaasti, mikä tekee Itämerestä erityisen herkän ympäristösaasteille, ravinteille ja ilmastonmuutokselle.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Itämerta ympäröi usean valtion rannikkoalueet, joiden maa- ja metsätaloudesta, mutta myös liikenteestä ja jätevesistä ajautuu mereen muun muassa valumavesien ja ilman mukana ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia. Ravinteet lisäävät levien kasvua – muun muassa tunnetusti haitallista sinilevää. Levät taas kuluttavat happea ja lisäävät happikatoa jo valmiiksi paikoittain vähähappisessa meressä. Kerrostunut merenpohja kätkee sisälleen ravinteita ja haitallisia aineita, joita vapautuu ajoittain veteen vauhdittamaan muun muassa rehevöitymistä. Levät vievät myös tilaa muilta kasvilajeilta, jotka ovat tärkeitä monimuotoisuuden, lajien elinympäristön ja ravintoketjun kannalta. Veden kunnosta kertoo muun muassa levän määrä, happipitoisuus, ravinnepitoisuus sekä näkösyvyys.
Lisää ongelmia aiheuttaa muun muassa ilmastonmuutos, vilkas laivaliikenne ja kestämätön käyttö. Ilmaston lämmetessä ja rankkasateiden lisääntyessä valumavesien määrä kasvaa, joka aiheuttaa suurempaa ravinnekuormaa vesistöihin. Veden suolapitoisuus laskee ja lämpötila nousee, jolloin herkimmät lajit voivat joutua sukupuuton vaaraan. Laivat aiheuttavat polttoainepäästöjä ja kuljettavat haitallisia aineita, kuten öljyä. Talviset olosuhteet matalassa ja karikkoisessa Itämeressä aiheuttavat muutenkin herkälle vesialueelle merkittävän onnettomuusriskin. Laivojen mukana voi myös tulla vieraslajeja, jotka voivat jopa syrjäyttää alkuperäisiä tärkeitä lajeja tai tuoda tuliaisina kasvitauteja. Itämeren käyttö on jo suurta ja edelleen kasvussa, ja kestämätön käyttö kuten ylikalastus, energiantuotanto ja rantojen ruoppaus haavoittavat meren ekosysteemiä.
Itämeripäivä muistuttaa toiminnan tarpeesta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoitteena on suojella Itämerta ja säilyttää sen perintö yli sukupolvien. Säätiön hankkeet parantavat konkreettisilla toimilla Itämeren tilaa vähentämällä todistettavasti siihen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Säätiö lanseerasi Itämeripäivän vuonna 2020 lisätäkseen tietoisuutta, kannustaakseen jokaista nauttimaan merestämme ja toimimaan sen hyväksi. Itämeripäivän lukuisista tapahtumista löytyy varmasti jokaiselle sopiva - voit osallistua Itämeripäivän juhlahumuun jo nyt osoitteessa www.itameripaiva.fi.
Seuraava artikkeli julkaistaan jälleen ensi torstaina ja sen aiheena on SAMKin teot ja tutkimukset Itämeren hyväksi. Pääset myös tutustumaan niin merenkulkualaan kuin energia- ja ympäristötekniikkaankin, joita voit tietenkin opiskella meillä SAMKissa.
