Simulaattorit muodostavat yhä suuremman osan merenkulun opiskelijan koulupäivästä. Teoriaopintoja sovelletaan käytäntöön simulaattoreissa, joissa voidaan suorittaa niin kansi- kuin konepuolellakin 30 päivää ohjattua harjoittelua. Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee eurooppalaista yhteistyötä konemestarin koulutuksessa, joka toteutetaan täysin online-ympäristössä.
SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskus ja sen Port Activity App -satamasovellus saavat näkyvyyttä jälleen, tällä kertaa Helsingissä. Heikki Koivisto ja Sami Skog tuovat menestyksekästä sovellusta esille 9. toukokuuta järjestettävässä Eurooppa-päivässä Helsingissä.
Satakunta tarvitsee toimivia logistiikkaketjuja yritystoiminnassa ja kuluttajaliikenteessä, jotta käyttöä saadaan tehostettua ja negatiivisia ympäristövaikutuksia pienennettyä. Satakunnassa on runsaasti teollisuutta ja kaksi merkittävää satamaa Raumalla ja Porissa, mikä lisää toimivan ja monimuotoisen logistiikan tarvetta. Hajanainen asutus ja pienet taajamat tuovat haasteita henkilöliikenteelle. Satakunnan ammattikorkeakoulu on tarttunut haasteeseen tutkia ja parantaa näitä logistisia toimintoja, ja Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa työskennellään aiheen parissa kolmessa ajankohtaisessa hankkeessa.
Merilogistiikan tutkimuskeskus aloitti toimintansa alkuvuodesta 2021 vastatakseen merenkulku- ja logistiikka-alan kehittämistarpeisiin sekä osaltaan tukeakseen Satakunnan alueen kasvustrategiaa. Tutkimus- ja kehittämistyötä on takana nyt kokonaisen vuoden verran. Keskus on vakiinnuttanut asemansa ja lujittanut alan kehitysnäkymiä.
Meriklusterin tuotteilla ja palveluilla on kasvava kysyntä eteläisen Afrikan markkinoilla. Tulevaisuudessa eteläinen Afrikka tuleekin olemaan yhä kasvavien investointien kohde. Markkinat muodostuvat jopa 300 miljoonan kuluttajan alueesta. Toisaalta Atlantin eteläisellä rannikolla sijaitseva Namibia on meri- ja maanteitse katsottuna luokiteltu portiksi eteläiseen Afrikkaan.
SataMaa-hanke selvittää Satakunnan julkisen liikenteen tilaa ja tulevaisuuden näkymiä erityisesti kaukoliikenteen näkökulmasta. Yksi hankkeen tehtävistä on etsiä digitaalisia ratkaisuja, jotka helpottaisivat julkisen liikenteen käyttämistä niin kuluttajille kuin palveluntarjoajille. Huhtikuussa hankkeen tiimoilta järjestetään työpajoja, joissa kerätään tietoa siitä, millaisia alustoja, mahdollisuuksia ja ominaisuuksia käyttäjät, palveluntarjoajat ja alueen toimijat toivovat julkisen liikenteen digitaalisilta palveluilta.
Merilogistiikan tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja tuotekehitystä. Keskeisiä teemoja ovat tehokkuus, turvallisuus sekä sininen ja vihreä kasvu. Tuotekehitys perustuu kentältä nouseviin todellisiin tarpeisiin. Tuotekehityksessä tärkeää huomioida ihmisten vihreys ja ympäristötietoisuus.
Pandemia on osoittanut, kuinka poikkeuksellisena aikana osaavien työntekijöiden tarve korostuu niin työntekijä- kuin materiaalipulankin takia. Ympäristöystävällisyyteen pyrittäessä yrityksissä tarvitaan tietoa ja taitoa muun muassa kestävästä kehityksestä, hiilijalanjäljestä ja elinkaariajattelusta. Satakunnan Ammattikorkeakoulun hallinnoimat Kohti osaavaa Satakuntaa ja KT Tekno -hankkeet lisäävät Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittistä osaamista konepaja- ja tuotantoteollisuudessa vastaamalla yritysten tarpeisiin nopeasti maksuttomilla koulutuksilla.
Satakunta on vientivetoinen maakunta, jonka menestys ja huoltovarmuus perustuu tavarankuljetusketjujen toimivuuteen ja osaavaan työvoimaan. Globaali toimintakenttä luo liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös haastaa pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointia, muutoskykyä ja tuottavuutta.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa on käynnistynyt hanke, jossa varmistetaan Satakunnan logistiikkaketjun yrittäjien ja pk-toimijoiden tuottavuutta ja työhyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa hanketta.
